Valitse sivu
Etusivu / Henkilöstöliikunnan kysely

Henkilöstöliikunnan kysely

Työhyvinvointia liikkeellä -hankkeen askel kohti parempaa työhyvinvointia toteutettiin onnistuneesti kyselyn muodossa. Kysely kohdistui sivistyspalveluiden henkilöstölle ja sen avulla pyrittiin keräämään arvokasta tietoa liikunnan roolista työhyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on parantaa työhyvinvointia liikunnan avulla ja samalla luoda liikunnallista kulttuuria työpaikoille.

Kyselyssä pohdittiin erityisesti työpaikka- ja henkilöstöliikunnan kehittämistä, samalla ymmärtäen henkilöstön liikunta-aktiivisuutta. Kyselyn loppuosio keskittyi työmatkaliikkumisen kehittämiseen ja tilanneselvitykseen.

Kyselystä saatuja tuloksia käytetään työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tiedot kootaan, ja niiden avulla pyritään ymmärtämään henkilöstön tarpeita ja odotuksia.

Kyselystä saadut ehdotukset tarjoavat hyvän lähtökohdan käytännön toimenpiteiden suunnittelulle työyksiköissä. Yksiköihin tullaan laatimaan liikunta- ja hyvinvointisuunnitelmat, joissa painotetaan työntekijöiden terveyden ja työhyvinvoinnin edistämistä sekä liikunnan integroimista osaksi päivittäistä työrutiinia. Henkilöstöä tullaan osallistamaan aktiivisesti oman yksikkönsä liikunta- ja hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Työpaikan suunnitelman toimenpiteet voivat kohdistua työympäristöön, yhteisöön, olosuhteisiin ja sen kulttuuriin sekä yksilöihin.

Kyselyn tulosten perustella henkilöstön koki tärkeäksi, että liikkumisen ja palauttavien taukojen tulisi olla osa päivittäistä rutiinia, ja työympäristön ilmapiirin tulisi tukea tätä ajatusta. Korostamalla, että liikkuminen ja palautuminen tauoilla ovat sääntö eivätkä poikkeus, voidaan rohkaista työntekijöitä osallistumaan aktiivisesti liikuntahetkiin ja palauttavien taukojen pitämiseen päivän aikana. Kannustava ilmapiiri ja avoin keskustelu voivat toimia sysäyksenä työntekijöiden hyvinvoinnille, parantaa työmotivaatiota ja tuoda positiivista energiaa työympäristöön. Lisäksi työympäristön tulisi tukea liikkumista ja palautumista. Työpäivät tulisi suunnitella siten, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus pitää tauot työpäivän aikana, sekä mahdollisuus pieniin mikrotaukoihin työpäivän lomassa. Fyysistä työtä tekevien kuormitus on huomioitava, ja heille tulisi tarjota mahdollisuuksia palauttaviin taukoihin, jotka tukevat jaksamista. Näin varmistetaan, että myös fyysisestä työtä tekevät työntekijät voivat pitää huolta hyvinvoinnistaan ja vähentää mahdollisia työhön liittyvää kuormitusta. Kyselyn tulosten perusteella henkilöstö on valmis kokeilemaan ja kehittämään uusia tapoja, jotka edistävät työhyvinvointia. Heidän mielipiteensä ja näkemyksensä tarjoavat arvokasta tietoa työpaikan työhyvinvoinnin kehittämiseen ja voivat toimia oppaana käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että työyhteisön kokonaisvaltainen sitoutuminen liikunnallisten ja palauttavien taukojen pitämiseen ja keskustelu aiheesta voivat johtaa myönteisiin muutoksiin työhyvinvoinnissa.

Alla muutamia kyselystä nousseita henkilöstön ehdotuksia ja ajatuksia;

“ Ihanne olisi, että liikunnallisen tauon pitämättömyys olisi ennemmin kummeksuttua kuin sen pitäminen”.

“Yksilön on toki itse tehtävä muutos, tässä auttaa kannustavat ja ajatuksia herättelevät keskustelut ainakin omalta osaltani”.

”Ehdotusten kuuleminen ja näkyväksi tekeminen ja pienin askelin uusien ideoiden toteuttaminen. Myös yrittäminen -kokeilu -arviointi -uudelleen rakentaminen, niin, että työyhteisöstä lähtevät aloitteet otetaan huomioon ja rakennetaan uudenlaista toimintamallia arkeen”.

”Ensimmäinen askel on jatkaa yhteistä keskustelua ja rikkoa perinteisiä kaavoja ja ratkaista arjessa hetkiä, milloin ja missä tilanteessa on mahdollisuus ottaa liikunnallinen tai reutouttava tauko -myös yhdessä lasten kanssa”.

Työmatkaliikkuminen

Henkilöstöliikunnan kyselyssä selvitettiin myös henkilöstön työmatkaliikkumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, kuinka työmatkaliikkumista voitaisiin edistää ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen ettei työmatkaliikunta toteudu.

Kyselytuloksista käy selkeästi ilmi tekijöitä, jotka vaikuttavat rajoittavasti työmatkaliikkumiseen. Suurimpina tekijöinä olivat turvallisten ja riittävän tilavien pyöräsäilytystilojen puute ja riittämättömät ja huonokuntoiset pukuhuone- ja suihkutilat. Talviaikaiseen työmatkaliikkumiseen kyselyn perusteella vaikuttaa eniten kevyen liikenteen väylien huono talvikunnossapito.

Suurella osaa vastaajista sääolosuhteet vaikuttavat päätökseen kulkea muuten kuin pyörällä tai kävellen työmatkat. Oman auton käyttö koetaan myös helpommaksi tai autoa tarvitaan asiointiin ennen työpäivää tai sen jälkeen. Useampi vastaajista kertoi myös työpäivän aikana tarvittavien tavaroiden kuljettamisen olevan liian hankalaa liikuttaessa kävellen tai pyörällä. Osalla vastaajista työmatka on liian pitkä työmatkaliikkumiseen tai he kokevat sen liian pitkäksi tai raskaaksi.

Henkilöstön antamissa työmatkaliikuntaa lisäävissä kehitysehdotuksissa ja toiveissa toistuivat turvallisten ja asianmukaisten pyöränsäilytyspaikkojen hankkiminen työpaikoille, sähköpyörien latausmahdollisuus, parempiin pukuhuone- ja suihkutiloihin panostaminen ja talvisin kunnan tulisi huolehtia paremmin kevyen liikenteen väylien auraamisesta ja kunnossapidosta. Tyänantajalta toivottiin myös erilaisia kannusteita tai bonuksia työmatkaliikkujille.

Kyselyn perusteella voidaan siis todeta, että työnantajalla on mahdollisuus lisätä työmatkaliikuntaa parantamalla polkupyörien säilytystiloja ja pukuhuone- ja suihkutiloja. Uusissa koulurakennuksissa näihin toivottavasti on kiinnitetty huomiota. Bussilippuetu ja polkupyöräetu ovat hyviä kannustimia ja näitä tulisikin säännöllisesti tuoda esiin henkilökunnalle ja kannustaa työmatkaliikkumiseen. Erilaiset pienet palkitsemiset tai kampanjat voisivat myös innostaa henkilöstöä työmatkaliikkumisessa.

Kiitän kaikkia kyselyyn osallistuneita arvokkaasta panoksestaan ja aktiivisesta osallistumisestaan hankkeen etenemiseen, kohti parempaa työhyvinvointia!

Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken suoritettiin arvonta, jossa palkintona oli Finnkino elokuvalippuja. Voittajiin on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä.

Löysitkö mitä etsit?

Kiitos palautteesta"