Yleistietoa Sikojoesta

Sikojoki on monimuotoinen ja vaihteleva joki- ja kosteikkoalue, joka on vuosien aikana muuttunut monin tavoin. 

Sikojoen vesistö koostuu kahden pienten järvien ketjusta, joilla on yhteinen alajuoksu. Vesistö muuttuu karuhkoista latvajärvistä Sikojoen alaosissa reheväksi lintuvedeksi. Erityisesti joen alaosa on luonnonolosuhteiltaan rikas, matalien, runsaskasvustoisten allikoiden, lampareiden ja lahdelmien ja muodostama mosaiikkimainen kokonaisuus, jonka muotoutumiseen on ihmistoiminnalla ollut suuri vaikutus. Joen alaosaa ovat muuttaneet etenkin  rantalaidunnus, peltoviljely ja mudanotto.

Sikojoki on tärkeä elinympäristö muun muassa monimuotoiselle kasvi-, hyönteis- ja lintulajistolle, joista monet ovat riippuvaisia alueen ominaispiirteiden lisäksi myös toisistaan.  

Sikojoella yksi huomionarvoinen kasvilaji on kapeaosmankäämi.

Umpeenkasvu vähentää monimuotoisuutta

Alueen luontoarvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia heikentää hiljattainen umpeenkasvu. Rehevöityminen ja osittainen umpeenkasvu ovat Sikojoen alueella luonnollinen trendi, koska alue on luontaisesti rehevä ja matala ja lisäksi veden virtaus joessa on hidasta. Luontaista kehitystä ovat kuitenkin vauhdittaneet muun muassa peltojen viljelystä vuosien aikana huuhtoutuneet ravinteet. Nykyisin rantalaiduntaminen on loppunut ja Sikojoen maisemaa laidunnuksen ohella avoimena pitäneet luonnontulvatkin tyrehdytettiin lopullisesti vuonna 1962, jolloin Pyhäjärven säännöstely aloitettiin. 

Sikojoki 1970-luvulla.

Vaikka umpeenkasvu on Sikoella kehityksenä luonnollista, se ei kuitenkaan ole toivottavaa.  Jo 1980-luvulla tehdyssä kasvistotutkimuksessa ja hoitosuunnitelmassa todettiin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaatii jatkuvaa hoitoa. Ilman hoitotoimia alueen monimuotoisuus-, maisema- ja kulttuuriarvot heikkenevät. 

Rehevöityminen ja umpeenkasvu muuttavat etenkin joen alaosan alueen mosaiikkimaista ominaispiirettä. Mudanoton ja ojien kaivun myötä muodostuneet allikot ja poukamat eivät enää nykyisin ole paikoin ollenkaan yhteydessä pääuomaan, mikä veden vaihtuvuuden heikentyessä nopeuttaa näiden arvokkaiden elinympäristöjen umpeenkasvua. Rehevöitymiskehitys johtaa myös jokirannan vaihettumisvyöhykkeen osittaiseen umpeutumiseen, jolloin vapaa vesialue tulee vähitellen rajoittumaan entistä enemmän pääuomaan, joka koko ajan kaventuu.  Kasvillisuudessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat väistämättä muutoksia alueella esiintyvään muuhun lajistoon, kuten lintuihin ja hyönteisiin. Toiset lajit hyötyvät ja toiset kärsivät, mutta kehityssuunta on kohti lajiston yksipuolistumista.

Sikojoki kesällä 2020.

Kohti kunnostustoimia

Sikojoelle laadittiin Pirkkalan kunnan toimesta käytön- ja hoidon yleissuunnitelma vuonna 2008.  Käyttö- ja hoitosuunnitelmalla aloitettua kunnostusprojektia päätettiin viedä eteenpäin perustamalla vuonna 2011 Sikojon kunnostamista varten yhdistys, Pro Sikojoki ry. Yhdistys teetti vuonna 2015 Kantri ry:n mahdollistamalla rahoitukselle Sikojoelle yksityiskohtaisen kunnostussuunnitelman, jota täydennettiin vielä myöhemmin läjityssuunnitelmalla. Suunnitelmat teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja Insinööritoimisto Jami Aho yhteistyönä. Pirkkalan kunta osallistui suunnitelman tekemiseen muun muassa teettämällä alueelle luontoselvityksiä. Kunnan toimeksiannosta tutkittiin myös sedimentin haitta-aineita niiden ruoppaus- ja läjityskelpoisuuden selvittämiseksi. Tutkimusten perusteella Sikojoen uoman keskiosaan on paikoin kertynyt PCB 118 yhdistettä.  

Sikojoen sedimenttitutkimukset 2014-2015 (pdf)

Kunnostussuunnitelmassa esitettiin muun muassa vesikasvillisuuden poistoa ja ruoppauksia joen alaosiin sekä kiintoainesta pidättävien ja veden virtausta hidastavien kosteikoiden rakentamista joen varteen ja valuma-alueelle. Suunnitelmassa huomioitiin alueella elävien EU:n luontodirektiivin liitteen (IV) lajeihin kuuluvien viitasammakon (Rana arvalis), lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) ja täplälampikorennon (Leucorrhinia pectoralis) esiintyminen. Lajien tunnetut esiintymispaikat jätettiin koskemattomiksi ja kulkuyhteydet esiintymisalueelle pyrittiin suunnitelmassa turvaamaan. Sikojoen kunnostushankkeen suunnitelmat ovat luettavissa Pro Sikojoki ry:n nettisivuilla ja KVVY:n vesistötutkimus-sivuilla.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Pro Sikojoki Ry:lle luvan Sikojoen kunnostamiseen ruoppaamalla, niittämällä ja juurakkoja poistamalla marraskuun lopussa 2018.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös 22.11.2018 (pdf).

Vesistönkunnostushankkeeseen on saatu valtionavustusta ELY-keskukselta. Myös Pirkkalan kunta avustaa hanketta.

Pro Sikojoki ry rakensi lintutornin Sikojoen Kirkonniitynlahden rantaan vuonna 2017.

Kunnostustoimet

Sikojoen kunnostustoimet toteutetaan kaksivuotisena hankkeena vuosien 2020 ja 2021 aikana. Kunnostustöiden urakoitsijaksi valittiin Ruoppaus Tiimi Oy Ähtäristä.

Pääuoman ruoppaustoimet aloitettiin syyskuun 2020 loppupuolella Isolammin yläpuolisella Sikojen osuudella, jossa uomaa avarretaan ja tehdään lintusaarekkeita. Luvassa edellytettyjen toimenpiteiden lisäksi alueelle on päädytty viitasammakoiden suojelemiseksi kaivamaan uusia lampareita Vähälammien läheisyyteen (ns. CEF-toimenpide). 

Ruoppauksia tehdään kahdella kelluvalla pitkäpuomisella kaivinkoneella (kuva 24.9.2020).

Ruoppausmassat sijoitetaan riittävän kauas maalle siten, että hienoainespitoinen vesi ei valu takaisin veteen (kuva 24.9.2020).

Sikojoki kesäkuussa 2021.