Roope Hakala on Pirkkalan 20 000:s asukas. Hän edustaa monin tavoin tyypillistä kuntaan muuttajaa. Hakala on nuori, koulutettu, aktiivinen, laatutietoinen ja yksin asuva. Ennusteiden mukaan Pirkkalan kasvuvauhti myös jatkuu vahvana. Uudet asuinalueet tarjoavat kodin tuhansille uusille asukkaille vielä tällä vuosikymmenellä.
Pirkkalan väkiluku siirtyi elokuussa uudelle kymmentuhannelle, kun asukkaiden määräksi kirjattiin 20 022. Koska tiedot saadaan pienellä viiveellä, kesti hetken, ennen kuin kunta pääsi huomioimaan merkkipaalupaikalle osuneen uuden asukkaan.
Kunnan pormestari Marko Jarva ja kansliapäällikkö Jaakko Joensuu kutsuivat Roope Hakalan päivälliselle viime keskiviikkona. Illan aikana puheenaiheet vaihtelivat sujuvasti politiikasta metsästykseen ja ruoanlaittoon.
Paljasjalkainen tamperelainen Roope Hakala muutti Pirkkalaan, kun elämäntilanne vaihtui ja asunto löytyi sopivasti läheltä työpaikkaa, ilmankäsittelyratkaisuja valmistavaa Koja Oy:tä. Hakala on 26-vuotias insinööri, jolla on paljon harrastuksia ja tulevaisuudensuunnitelmia.
”Harrastan autoja, moottoripyöriä, ruoanlaittoa, hiihtoa, polkupyöräilyä, uintia, kalastusta, 3D-tulostusta ja kryptovaluutan louhintaa”, Hakala kertoi.
Pirkkalan alueella Roope Hakala oli liikkunut jo ennen muuttoa kuntaan. Mielikuva Pirkkalasta oli se, että kunnassa asuu hyvinvoivaa väkeä.
Hakala käytti kunnan johtokaksikon tapaamisen hyväkseen kysymällä löytyisikö Pirkkalasta maatilaa, mieluiten Pyhäjärven rannalta. Myös yrittäminen ja politiikka kiinnostivat. Kuntaan kotiutumisesta kertoi myös se, että vakiokysymys uimahallista nousi esiin.
Hakalan kavereita uuden kuntalaisen saama huomio on huvittanut, ja he ovatkin antaneet Roopelle uuden lempinimen ”Pirkkalan kultapoju”.
Pirkkala on 57:neksi suurin kunta
Tilastotietojen valossa Roope Hakala edustaa monessa suhteessa tyypillistä Pirkkalan kunnan asukasta. Kunnan ikärakenne on nuori ja asukkaiden koulutustaso on korkea. Pirkkalassa yli 20-vuotiaan väestön koulutustaso on maan neljänneksi korkein tuoreen Sitran selvityksen mukaan. Kuntaan muutetaan opiskelun jälkeen.
Tällä hetkellä Pirkkalan kunta on väkiluvultaan Suomen 57. suurin kunta 309 kunnan joukossa. Pirkkalan taakse jäävät muun muassa Hamina, Naantali, Pietarsaari, Forssa, Heinola ja Uusikaupunki.
Sinänsä 20 000 asukkaan merkkipaalun ylittäminen ei muuta kunnan asemaa tai toimintaa. Valtuutettujen vähimmäismäärään asukasluku vaikuttaa siten, että 20 000–50 000 asukkaan kunnissa on oltava vähintään 43 valtuutettua. Koska Pirkkalassa valtuuston koko on jo 43 valtuutettua, muutostarvetta ei ole.
Tuhansia uusia asukkaita 2020-luvulla
Tilastokeskuksen trendiennuste Pirkkalan kunnan asukasluvun kasvusta on varsin maltillinen. Sen mukaan Pirkkalassa olisi 21 288 asukasta vuonna 2030. Pirkkalan omien ennusteiden mukaan tuohon väkimäärään päästään jo muutaman vuoden päästä.
”Omat ennusteemme väkiluvun kasvusta perustuvat muun muassa tonttien luovutussuunnitelmiin ja luovutettavien kerrosneliömetrien määriin. Niiden mukaan voimme arvioida tulevia asukasmääriä. Seuraavien noin 10 vuoden aikana väkimäärä voi kasvaa jopa 7000 asukkaalla. Tietenkin pitää huomioida myös nettomuutto”, toteaa kansliapäällikkö Joensuu.
”Toki lopputulokseen vaikuttaa se, pystymmekö luovuttamaan tontteja ja pystyvätkö rakennusliikkeet rakentamaan niitä suunnitellussa tahdissa. Suunnitelmavuosiin kuuluu myös alueita, joiden asemakaavat ovat vasta valmistelussa.”
Valmisteilla asmapo-ohjelma sekä palveluverkkoselvitys
Syyskuussa julkaistussa WSP:n elinvoimatutkimuksessa Pirkkala sijoittui Suomen kunnista peräti ykköseksi. Työpaikkoja syntyi avoimelle sektorille suhteellisesti toiseksi eniten Suomen kunnista vuosina 2017–2019.
Kasvu lisää kunnan mahdollisuuksia kehittää aluetta ja sen hyvinvointia. Kasvua täytyy kuitenkin hallita, jotta sen mukanaan tuomista haasteista selvitään.
Pirkkalan kunta on varautunut asukasmäärän kasvuun suunnitelmallisella palvelujen kehittämisellä. Ensi vuonna kunnassa tehdään uusi palveluverkkoselvitys. Edellinen selvitys tehtiin noin 5 vuotta sitten, ja sen pohjalta laaditut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Parhaillaan kunnassa valmistellaan asunto- ja maapoliittista ohjelmaa (asmapo). Valmistelutyötä ohjaa sitä varten nimitetty toimikunta. Valtuusto saa ohjelmaehdotuksen ruodittavakseen ensi vuonna.
”Nykyinen maapoliittinen ohjelma on palvellut meitä suhteellisen hyvin tähän asti. Nyt päivitämme sitä joustavammaksi työkaluksi tulevaisuuden tarpeisiin ja otamme mukaan myös asuntopolitiikan. Tavoitteena on saada ohjelma voimaan vuoden 2022 alusta”, pormestari Jarva kertoo.
Noin kaksi kolmasosaa 1–2 hengen asuntokuntia
Pirkkalassa on eniten yhden hengen asuntokuntia, noin 35 prosenttia. Lähes saman verran löytyy kahden hengen asuntokuntia, 34 prosenttia. Viiden tai yli viiden hengen asuntokuntia on vain noin 5 prosenttia.
Asuntokuntien koon pieneneminen näkyy selvästi siinä, millaisia asuntoja valmistuu. Tällä vuosikymmenellä uusia asuntoja valmistuu Pirkkalassa muun muassa kunnan keskustaan, Soljaan, Lepomoisioon, Kyöstille ja Turriin. Vuosina 2021–25 luovutettavista tonteista 80 % on kerrostalotontteja, loput ovat kaupunkipientalo-, rivitalo- ja omakotitontteja.
Ikääntyneiden määrä tuplaantuu vuosikymmenessä
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa Pirkkalassa suhteellisesti nopeammin kuin valtakunnallisesti. Pirkkalassa yli 65-vuotiaiden määrä tuplaantuu vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on ennusteiden mukaan asukkaista lähes neljännes. Lasten ja nuorten määrä on huipussaan vuosina 2024–25, sitten se vähän taantuu ja tasaantuu. Muissa ikäryhmissä kehitys säilyy tasaisempana.
”Väestön ikääntyminen iskee rajuimmin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Toki ikärakenteen muutos pitää huomioida myös kunnan palveluissa”, Joensuu toteaa.
Kuvateksti: Kansliapäällikkö Jaakko Joensuu (vasemmalla) ja pormestari Marko Jarva (oikealla) halusivat huomioida kunnan väkiluvun siirtymisen uudelle kymmentuhannelle. Kunnan 20 000:s asukas Roope Hakala sai päivälliskutsun, kukkakimpun ja Pirkkalasta muistuttavan lahjan.