Valitse sivu

Rakentamisen suunnittelu

Suunnittelu

Rakentamista koskevat suunnitelmat on laadittava siten, että ne täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.

Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelija toimii usein myös kohteen pääsuunnittelijana.

Erityissuunnittelijat laativat tarvittavat erityissuunnitelmat, kuten rakenne-, LVI- yms. suunnitelmat. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, on yksi heistä nimettävä tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Suunnittelijoilla tulee olla suunnittelutehtävän vaativuuden edellyttämä pätevyys.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava viimeistään rakennuslupahakemuksen yhteydessä rakennusvalvontaan, kenet hän on valinnut pääsuunnittelijaksi ja rakennussuunnittelijaksi. Erityissuunnittelijaa koskeva ilmoitus on tehtävä ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaan. Ilmoitukset tehdään Lupapiste.fi -palvelussa.

Erityissuunnittelu

Erityissuunnitelmien tarpeellisuudesta määrätään rakennusluvassa ja ne on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Erityissuunnitelmat tulee olla käytettävissä rakennustyömaalla ja viranomaiskatselmuksissa.

  • Rakennesuunnitelmissa esitetään kantavat rakenteet liittyvine rakennusosineen.
  • Ilmanvaihtosuunnitelmissa esitetään ilmanvaihtojärjestelmät laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen.
  • Vesi- ja viemärisuunnitelmissa esitetään vesi- ja viemäröintijärjestelmät laitteineen, varusteineen ja mitoituksineen.

Maalämpö

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen

Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen edellyttää rakennusvalvonnan lupaa sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Uudiskohteen ollessa kyseessä, lupa sisältyy uudiskohteen rakennuslupaan.

Lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa haetaan toimenpidelupa Lupapiste.fi -palvelussa. 1.6.2016 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen 11 §:n mukaan maalämpökaivon poraamiselle ja maalämmön keruuputkiston asentamiselle ei kuitenkaan tarvitse hakea toimenpidelupaa silloin, kun rakennusjärjestyksessä esitetyt edellytykset täyttyvät.

Maalämmön keruujärjestelmä

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö.

Asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä ainoa vaihtoehto. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 – 2000 neliömetriä. Keruuputkiston päälle ei voi rakentaa rakennuksia. Keruuputkiston alueeksi ei myöskään sovellu alue, jota talvella aurataan.

Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta tulee lisäksi tehdä Pirkanmaan ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston lupaa.

Lämpökaivon rakentamisessa on otettava huomioon seuraavat asiat:

  • Lämpökaivon etäisyyden on oltava vähintään 7,5 m tontin rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä naapurin kirjallisella suostumuksella.
  • Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, suositellaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista.
  • On selvitettävä, onko kysessä pohjavesi- tai muu erityisalue.
  • On selvitettävä keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumus sekä määrä.
  • On selvitettävä sijaitseeko maan alla mahdollisesti johtoja, luolia tai teknisiä järjestelmiä (hankkeeseen ryhtyvän velvollisuus).

Maalämpölupahakemukseen tarvittavat liitteet

  • Maalämpöjärjestelmän rakentamistapaselostus.
  • Asemakaavaote, karttaote tai tonttikartta.
  • Asemapiirustus, johon porareiän etäisyys on merkitty tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi on merkittävä porauskulma, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta.
  • Asemapiirustukseen naapurin suostumus, mikäli lämpökaivon etäisyys on alle 7,5 m tontin rajasta.
  • Muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia.
  • Piirustukset varustetaan nimiöllä, jonka suunnittelija allekirjoittaa.
  • Asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä tarvitaan hallituksen päätöspöytäkirja ja kaupparekisteriote lupahakemuksen liitteeksi.

Työn valmistumisen jälkeen rakennusvalvontaan toimitetaan lämpökaivon porausraportti.

Ympäristönsuojelu ja turvallisuus

Vaihdettaessa lämmönsiirtoaine, on vanhaa lämmönsiirtoainetta käsiteltävä ongelmajätteenä.

Poistettaessa öljysäiliö, tulee huomioida pelastuslaitoksen ohjeet sekä ympäristönsuojelumääräykset (maata vasten oleva säiliö tulee tyhjentää, puhdistaa ja poistaa paikalta sekä varmistaa maaperän puhtaus).

Ympäristöministeriön energiakaivo-opas

Löysitkö mitä etsit?

Kiitos palautteesta"