Vähäjärvi

Pirkkalan kunnan keskustassa sijaitseva Vähäjärvi on melko pienialainen (17 ha) ja matala järvi (suurin syvyys noin 2,4 metriä). Järven vesi on luontaisesti sameaa, lievästi ruskeaa ja humusleima on kohtalainen. Järven ongelmana ollut suuri sisäinen kuormitus. Järven ympärillä on runsaasti asutusta ja järven rannalla on suosittu uimaranta, joten järven virkistyksellinen arvo on erittäin suuri.

Järven muuttuminen lintujärvestä virkistysjärveksi

Vähäjärvellä on mielenkiintoinen historia. Se oli 1970-luvun lopussa hyvin rehevöitynyt ja umpeenkasvava kosteikko, jossa pesi runsaasti lintuja, etenkin naurulokkeja. 1970-luvun puolivälissä tehtyjen laskelmien mukaan Vähäjärven naurulokkikolonian suuruus oli noin 1200 paria. Suuri naurulokkien kolonia tarjosi suojan monille harvinaisillekin vesilintulajeille. Myös järven muu eläinlajisto ja vesikasvillisuus olivat moninaisia. Aivan asutuksen tuntumassa naurulokit aiheuttivat kuitenkin meluhaittaa ja likaantumista. Myöskään järven silloinen ulkonäkö ei miellyttänyt kaikkia.

Vähäjärvi 1970-luvulla (Pirkkala-Seura ry)

Järven merkitys muuttui 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa tehtyjen kunnostustöiden takia. 1970-luvulla Pirkkalan kunta ja Tampereen vesipiiri päättivät yhdessä suunnitella ja rakentaa Vähäjärvestä maisemallisesti hienomman järven, jolla olisi tulevaisuudessa myös virkistyskäyttöarvoa. Järven kunnostamiseksi laadittiin Tampereen vesipiirissä suunnitelma ja loppuvuonna 1977 kunnostamiselle haettiin luvat.

Varsinaiset kunnostustoimet aloitettiin vuonna 1982, jolloin mm järven veden pintaa nostettiin rakentamalla luusuaan pato ja järven alavalle länsirannalle penger. Lupaehtojen mukaisesti järven vedenpinnan taso nousi metrillä eli tasoon missä se oli ollut ilmeisesti tuhansia vuosia aina 1900-luvun alkupuolella toteutettuun ojitukseen saakka. Kunnostustöiden yhteydessä järvestä poistettiin vesikasveja ja kelluvia turvelauttoja.

Kuva. Vähäjärven ruoppausta (Pirkkala-Seura ry)

Seilaamaan lähtenyt turvelautta kesällä 2000

Vähäjärvestä on poistettu turvelauttoja varsinaisten kunnostustoimien jälkeenkin useana vuonna. Vuoden 2000 kesällä poistettiin 0,7 ha laajuinen kelluva turvelautta. Seilaamaan lähtenyt turvelautta huomioitiin melko laajasti uutisvälineissä ihan valtakunnallisellakin tasolla.

Kelluvan turvelautan poistaminen vähensi selvästi järven kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, ja melko pian tämän jälkeen virkistyskäyttöä haittavista sinileväesiintymistä päästiin eroon useaksi vuodeksi.

Kuva. Vähäjärvi vuonna 1999 (Pirkkala-Seura ry)

Alkueläinten massaesiintymä kesällä 2002

Kesällä 2002 Vähäjärvellä oli nähtävissä poikkeuksellinen luonnonilmiö, kun järven pohjoisrannalle kerääntyi runsaasti ainetta, jota puhelimitse tulleissa ilmoituksissa epäiltiin maaliksi. Tutkimuksissa paljastui, että aine ei ollut maalia, vaan kyse oli harvinaisesta alkueläinten kysta-muotojen massaesiintymästä.

Ameeban kystien massaesiintymä 2002Kuva. Vähäjärven pohjoisranta kesällä 2002

Vähäjärven tilaa pyritään parantamaan monin eri tavoin

Ruoppausten ym. voimaperäisten kunnostustoimien jälkeenkin Vähäjärven tilaa on pyritty parantamaan eri tavoin. Järveä on esimerkiksi ilmastettu talvisin happitilanteen parantamiseksi ja särkikaloja on pyydetty järveä kuormittavien ravinteiden vähentämiseksi. Järvelle on tehty myös kaksi kemikaalikäsittelyä.

2000-luvun alkuvuosien aikana järvi alkoi täyttymään pikkuhiljaa vesikasvillisuudesta. Etenkin ulpukka valtasi melko laajasti järven avovesitilaa. Myös vieraslajiksi luokitellun kanadanvesiruton määrä järven matalilla ranta-alueilla lisääntyi. Järven avovesitilan kasvattamiseksi ja virtaaman parantamiseksi Vähäjärvestä poistettiin syksyllä 2010 ulpukoita juurineen noin 2,5 ha alueelta, mikä on noin 15 % järven pinta-alasta.

Kuva. Ulpukoiden poistoa 2010

Vähäjärven ongelmana on ollut korkea rehevyystaso (fosforipitoisuus), minkä on todettu johtuvan järven sisäisesta kuormituksesta. Vähäjärven ja järveen laskevien ojien laatua tutkittiin vuosina 2010-2011 ja tutkimustulosten pohjalta annettiin suositukset veden laadun parantamiseksi

Vähäjärven tilaan vaikuttavat tekijät ja suositukset veden laadun parantamiseksi, KVVY:n raportti 2011

Elokuussa 2015 järvessä esiintyi monen vuoden tauon jälkeen sinilevää eli syanobakteeria, vieläpä melko runsaasti. Tätä aikaisemmin järvessä oli ollut sinilevää syksyllä 2002. Sisäisen kuormituksen vähentämiseksi tarvittiin jo kiireesti lisää toimia.

Kunnostusselvityksissä järven tilan parantamiseksi suositeltiin kemikaalikäsittelyä, joka tehtiinkin ensimmäisen kerran 3.11.2016. Kemikaalikäsittelyn tavoitteena oli sitoa vesimassassa ja järven pohjasedimentissä olevat ravinteet kiinteään muotoon, jolloin ne eivät olisi enää esimerkiksi levien käytettävissä.Työhön liittyi järven tilavuuden tarkka määrittäminen sekä järven vedenlaadun ja biologisen tilan seuranta. Saostuskemikaalina käytettiin alumiinikloridiliuosta, jota tuolloin laitettiin järveen noin 15 tonnia.

Kuva. Vähäjärven syvyyskartoitusta kesällä 2016

Syksyllä 2017 Vähäjärven fosforitaso oli noin 25 mikrogrammaa litrassa, kun se aikaisemmin 2000-luvulla oli ollut syksyisin tasolla noin 40-60 mikrogrammaa litrassa. Kemiallisella saostuksella oli siis saatu ravinnepitoisuutta jonkin verran laskettua. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että järvelle olisi tarpeen tehdä vielä toinenkin kemiallinen käsittely. Marraskuun alussa 2017 järveen levitettiin uudelleen alumiinikloridiliuosta, tällä kertaa noin 19 tonnia (70 g/m3). Toimenpiteiden vaikutuksia seurattiin vedenlaatu- ja pohjaeläinnäytteiden avulla.

Kuva. Kemikaalien levitystä 7.11.2017

Kemikalointikäsittelyjen jälkeen Vähäjärven kunnostusta on jatkettu kesittymällä kalastorakenteeseen ja vesikasvillisuuteen.

Vähäjärven kalaston rakennetta selvitettiin kesällä 2017 Nordic-yleiskatsausverkoilla toteutettujen koekalastusten avulla. Särkikalojen biomassaosuus järvessä on hyvin suuri. Toukokuussa 2018 tehtiin riimuverkko- ja rysäkalastuksta, jonka tarkoitus oli täydentää tietoa järven kalastorakenteesta suurikokoisten särkikalojen, erityisesti lahnojen osalta ja selvittää hoitokalastustarvetta ja rysien käyttökelpoisuutta poistokalapyynnissä.

KVVY:n raportti: Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018

Myös vesiruton määrän kehittymistä seurataan, ja mahdollisesti yritetään joillakin toimin saada tätä haitallista vieraskasvia poistettua järvestä. Kaikkien kunnostustoimien tavoitteena on saada Vähäjärvi hyvään ekologiseen tilaan ja estettyä järven virkistyskäyttöä haittaavat sinileväesiintymät.

Kuva. Kirkastunut Vähäjärvi 8.11.2017

Vedenlaatu ja sinilevien esiintyminen

Vähäjärven vedenlaatua on tutkittu lähes kuukausittain kemikaalisaostusten vaikutusten selvittämiseksi. Ennen kemikaalikäsittelyä tehty laajempi tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Toisen kemikaalikäsittelyn jälkeen Vähäjärven ravinnepitoisuus on ollut pääosin niin alhainen (alle 30 mikrogrammaa litrassa), että sinilevistä ei pitäisi aiheutua haittaa virkistyskäytölle. Toukokuussa 2018 järvessä kuitenkin oli lyhytaikaisesti melko runsasti sinilevää. Tuolloin sinileväesiintymiseen saattoi vaikuttaa kehätien eteläpuoliset maansiirtotyöt, joiden johdosta Vähäjärveen asti saattoi päätyä jonkin verran kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Maansiirtotöiden vaikutukset näkyivät selviten moottoritien eteläpuoliselta turvealueelta lähtevän ojan varrella ennen Vähäjärveä sijaitsevan Seiväslammen veden samentumisena. Työmaalle tehtyjen erilaisten vesienkäsittelyratkaisujen avulla maansiirtotöiden päästöt saatiin hallintaan, eikä ennätyslämpimänä kesänä 2018 sinileviä enää Vähäjärvessä esiintynyt. Nykyisellään järven pitäisi soveltua uimiseen (melko) hyvin.

Happitalouden häiriöitä ei Vähäjärvessä ole viime vuosina todettu, koska talvisin happitaloutta on helpotettu hapettimen avulla ja kesällä tuulet pystyvät sekoittamaan koko vesimassan järven mataluuden ansiosta. Järven happamuustaso on pysynyt talvellakin normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Sähkönjohtavuus on jonkin verran kohonnut luonnontasosta.