Vesistötutkimukset

Perustietoa Pirkkalan järvistä

Pirkkalan kunnan alueella on 20 järveä tai lampea. Kunnan pinta-alasta vesistöä on 22,8 km2 (noin 22%). Rantaviivan pituus Pirkkalassa on noin 72 km, josta Pyhäjärven rantaviivaa on 53,5 km.

Pyhäjärven kokonaispinta-ala on noin 124,5 km2 (12 450 ha), josta Pirkkalan kunnassa on 21,6 km2. Pyhäjärvi kuuluu Vanajaveden-Pyhäjärven vesistöalueeseen nro 35.2 ja se laskee vetensä Kokemäenjokeen Nokianvirran kautta. Pyhäjärven pohjoisosan vedet yhtyvät Nokianvirrassa etelästä Saviselän kautta tuleviin Vanajaveden reitin vesiin.

Sikojoen vesistö muodostuu kahdesta pienten järvien muodostamasta ketjusta, joilla on yhteinen alajuoksu. Toisessa haarassa eli varsinaisessa Sikojoessa ovat Lempäälän puolella sijaitsevat Matojärvi ja Kaitajärvi sekä Pirkkalassa sijaitsevat Ylinenjärvi, Keskinenjärvi ja Sikojärvi. Keskisenojan haarassa ovat Pulkajärvi, Keskisenjärvi ja Koivistonjärvi. Ahveniston lampi on Keskisenojan varrella sijaitseva suoreunainen ja savivetinen lampi. Isolammi ja Vähälammi sijaitsevat Sikojoen alajuoksulla. Levee on Ryttylänmäentien vieressä oleva pieni lampi, josta vedet laskevat Hanhonojaa pitkin Isolammille. Sikojoesta löytyy lisätietoja täältä.

Sikojoen ketjuihin kuulumattomia pieniä järviä Pirkkalassa ovat Vähäjärvi, Iso-Naistenjärvi, Vähä-Naistenjärvi, Kaitajärvi ja Sääksjärvi sekä lentokentän välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Petkelejärvi, Raiskionjärvi ja Hahmojärvi. Vähä-Naistenjärvestä vedet laskevat Vähäjärveen. Iso-Naistenjärvestä vedet laskevat Saukkolammin kautta Härmälänojaan. Kaitajärvi laskee vetensä Sääksjärveen, josta osa on Pirkkalan puolella, mutta suurin osa järvestä on Lempäälässä.

Kartassa on esitetty Pirkkalan valuma-alueet seuraavilla numeroilla:

1. Härmälänojan valuma-alue
2. Partolan valuma-alue
3. Loukonlahden valuma-alue
4. Haikan valuma-alue
5. Rantaniityn valuma-alue
6. Pyhäjoen valuma-alue
7. Sikojoen valuma-alue
8. Pirkkalankylän valuma-alue
9. Lentoaseman valuma-alue


Pirkkalan järvien vedenlaatu

Pyhäjärvi

Pyhäjärven vedenlaadusta löytyy tietoja mm. Kokemänjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilta.

Raportti: Tampereen seudun yhteistarkkailu 2016 (pdf)
Liite: kasviplanktonlajisto ja biomassa

Raportti: Tampereen seudun yhteistarkkailu Pohjaeläimistö ja sedimentin haitta-ainetarkkailu vuonna 2016 (pdf)

Raportti: Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2015-2016 (pdf)

Sikojokeen laskevat pienet järvet

Sikojokeen laskevat järvet ovat perustyypiltään ruskeavetisiä humusjärviä. Veden laatu heikkenee ketjun alaosan järvissä yläosan järviin verrattuna. Suurin osa fosforikuormituksesta muodostuu peltoviljelystä. Järvien vedenlaatua on tutkittu viimeksi lopputalvella ja loppukesällä 2018.

Raportti: Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018 (pdf)

Vuoden 2010 tulokset (kartta näytteenottopisteistä)

Vuoden 2005 tulokset

Muut kuin Sikojokeen laskevat pienet järvet

Kevättalvella ja loppukesästä 2014 tutkittiin seuraavien järvien vedenlaatua: Vähäjärvi, Iso-Naistenjärvi, Vähä-Naistenjärvi, Kaitajärvi, Petkelejärvi, Raiskionjärvi ja Sääksjärvi. Samat järvet oli tutkittu edellisen kerran Sääksjärveä lukuun ottamatta vuonna 2007.

Vuoden 2014 tulokset

Vuoden 2007 tulokset

Vähäjärven veden laatua tutkittiin vuonna 2016 ja tutkimuksia jatketaan vuosien 2017-2019 aikana.

Vähäjärvi kesällä 2011. Kuva: Vesa Vanninen

 


Pirkkalan järvien tutkimusohjelma

Pirkkalan ympäristönsuojelu tutkii säännöllisesti useimpien Pirkkalan järvien vedenlaatua. Pirkkalan järvien tutkimusohjelmassa Pirkkalan pienet järvet on jaoteltu kolmeen ryhmään: Vähäjärvi, Sikojokeen laskevat järvet (Ylinenjärvi, Keskinenjärvi, Pulkajärvi, Keskisenjärvi ja Koivistojärvi) ja muut pienet järvet. Vähäjärvellä on suurin seuranta- ja hoitotarve suuren virkistyskäyttömäärän ja järven rehevyystason takia, joten sitä myös tutkitaan useammin kuin muita järviä, noin 2 – 5 vuoden välein. Sikojokeen laskevien järvien laatua pyritään tutkimaan noin viiden vuoden välein. Pirkkalan muilla pienillä järvillä on vähemmän virkistyskäyttöä ja niitä myös tutkitaan harvemmin.

Pyhäjärven vedenlaadun tutkiminen ei kuulu Pirkkalan kunnan järvien tutkimusohjelmaan, koska sen laatua tutkitaan muun muassa Tampereen seudun ja Vanajaveden-Pyhäjärven yhteistarkkailun puitteissa. Hahmojärvi ja Sikojärvi on jätetty kunnan tutkimusohjelman ulkopuolelle, koska näiden järvien laatua on tutkittu Tampere-Pirkkalan lentoaseman velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti Finavia Oyj:n toimeksiannosta. Myös Raiskionjärven laatua on vuonna 2009 kertaluontoisesti tutkittu lentoaseman velvoitetarkkailuna. Sääksjärven vedenlaatua tutkittiin viimeksi vuonna 2014. Sääksjärvi ei kuulu säännöllisesti tutkittaviin järviin, koska se on vain pieneltä osin Pirkkalan kunnan alueella.

Levätarkkailu

Valtakunnallisessa levätarkkailussa ovat Pirkkalasta mukana Vähäjärven länsiranta ja Pyhäjärven Kranstolpan uimaranta. Vähäjärvi on liitetty vuonna 2000 valtakunnalliseen leväkukintaseurantaan. Leväseurantatilastojen mukaan Vähäjärvessä on ollut viimeksi sinilevää elokuussa 2002. Kranstolppa on kuulunut leväseurantaan vuodesta 2008 alkaen. Leväseurantakohteet on tarkoitus säilyttää lähivuosien aikana ennallaan.


Vanninen, Vesa
Ympäristöpäällikkö
Ympäristönsuojelu
050 352 1939
vesa.vanninen[at]pirkkala.fi
Saapastie 2
33950 Pirkkala