Haitalliset vieraslajit

Vieraslajit uhkaavat merkittävällä tavalla luonnon monimuotoisuutta. Luontaisten kilpailijoiden puuttuessa ne valtaavat usein elinympäristöjä syrjäyttäen alkuperäisiä lajeja ja pahimmillaan muuttavat kokonaisten eliöyhteisöjen rakennetta. Jotkin lajit, kuten jättiputki, ovat myös ihmiselle haitallisia. On tärkeää kyetä estämään vieraslajien leviäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suurin osa maahamme levinneistä vieraslajeista ovat kasveja. Pirkkalassa yleisimpiä haitalisia vieraslajeja ovat komealupiini, jättipalsami ja jättiputki. Lupiinia on talkoilla pyritty poistamaan esimerkiksi Virkaniemestä.

Isosorsimo aiheuttaa Pyhäjärven rannoilla paikoin haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja muille vesikasveille. Laji on viime vuosina levinnyt voimakkaasti Vanajaveden suunnalta eteläpuoliseen Pyhäjärveen. Kasvia on aikoinaan (1700-luvulla) tuotu Suomeen rehukasviksi. Pyhäjärven rannoilla laji hyötyy vesistön säännöstelystä ja se muodostaa paikoin jo laajoja kasvustoja matalilla hiesu-, savi- ja liejurannoilla syrjäyttäen muuta kasvillisuutta. Lajin esiintymistä pyritään seuraamaan ja kasvustojen leviämistä estämään esimerksi Sikojokeen. Toinen Pirkkalan merkittävästi vesistössä haittaa aiheuttava vieraslaji on kanadanvesirutto.

Eläimistä eniten haittoja aiheuttavat supikoirat ja minkit, joita on jonkin verran pyydystetty esimerkiksi Sikojoen rannoilta. Myös täplärapu on haitallinen vieraslaji niissä vesissä, joissa on jäljellä kotoperäinen jokirapukanta. Täplärapua on istutettu Pyhäjärveen useiden vuosien ajan.

Alla olevassa kuvassa on isosorsimokasvustoa Satiaissaaren ympäristössä kesältä 2014. Talvella 2015 kasvustoa poistettiin ruoppaamalla.