Ajankohtaista


Kesän 2019 tapahtumat

Pirkkalan ympäristönsuojelun järjestämistä tapahtumista, retkistä ym. löydät lisätietoja kestävän kehityksen sivuilta.


Pirkkalan Vähäjärven tehokalastus keväällä 2019 (30.4.2019)

Pirkkalan Vähäjärvellä tehdään hoitokalastusta neljällä avorysällä toukokuun 2019 aikana. Pyynti aloitetaan 2.5.2019 ja rysiä pidetään vedessä kolme viikkoa. Rysät koetaan vähintään kolmena päivänä viikossa.

Hoitokalastuksen tavoitteena on poistaa järvestä suuria särkikaloja, erityisesti lahnoja. Lahna on pohjaeläimiä syövä kala (eli benthivori), mistä selkeimpänä ulkoisena tuntomerkkinä on voimakkaasti alaspäin aukeava suu. Pääasiassa pohjaeläimiä syövät lahnat pöllyttävät ruokaillessaan pohjan pintakerroksia, mikä edesauttaa järven sisäistä kuormitusta.

Lisätietoa Vähäjärvestä

Rysäpyynti


Keskisenkulman pikkujärvien vedenlaatu vuonna 2018 (15.1.2019)

KVVY Tutkimus Oy tutki Pirkkalan ympäristönsuojelun toimeksiannosta Keskisenkulmalla sijaitsevien pikkujärvien vedenlaatua lopputalvella ja loppukesällä 2018 Tutkitut järvet olivat: Pulkajärvi, Keskisenjärvi, Koivistonjärvi, Ylinenjärvi ja Keskinenjärvi. Järvet kuuluvat kahteen eri järviketjuun, jotka molemmat laskevat Sikojokeen. Toiseen järviketjuun kuuluvaa Sikojärveä ei tutkittu, koska järvi kuuluu lentoaseman velvoitetarkkailun kohteisiin. Keskisenkulman pikkujärvien vedenlaatua pyritään tutkimaan noin viiden vuoden välein.

Tutkitut järvet ovat pääosin pienehköjä ja humuspitoisia järviä. Vedenlaatu heikkenee ketjun alaosan järvissä selvästi ketjun yläosan järviin verrattuna.

Raportti: Pirkkalan järvitutkimukset vuonna 2018 (pdf)

Järvi Pinta-ala Suurin syvyys Rehevyystaso Järven soveltuvuus virkistyskäyttöön
Pulkajärvi 13,2 ha 10.8 m karu hyvä
Keskisenjärvi 4,6 ha 4,1 m karu/lievästi rehevä tyydyttävä-välttävä
Koivistonjärvi 3,8 ha 4,0 m erittäin rehevä välttävä
Ylinenjärvi 8.7 ha 11,4 m lievästi rehevä/rehevä tyydyttävä
Keskinenjärvi 10,2 ha 3,9 m lievästi rehevä/rehevä

tyydyttävä

Koivistonjärven rehevyystaso on yläpuolisiin järviin verrattuna selvästi suurempi


Luontoselvitykset 2018 (12.12.2018)

Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelun toimeksiannosta tehtiin kesällä 2018 luontoselvityksiä Rajaniemessä, Haikan kartanon vanhassa puistossa ja Haikanniemessä. Alla on yhteenveto tutkimustuloksista. Tarkemmat tulokset löydät täältä.

Selvityksen tekijän (Lasse Kosonen, T:mi Luonto-Lasse) mukaan Haikan kartanonpuisto oli selkeästi luontoarvoiltaan paras  tutkituista kohteista, ja kunnan kannattaisi harkita alueen rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi. Kahden muun tutkitun alueen rauhoittamista ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Pirkkalan luonnon monimuotoisuusohjelman laadinnassa.

1. Rajaniemi

Rajaniemen alueelta (11,5 ha) löydettiin kasvilajeja varsin runsaasti, 165 lajia. Lajisto oli kaikkiaan hyvin arkista ja normaalia kangasmetsien lajistoa. Joukossa ei ollut vaarantuneeksi luokitellun kynäjalavan lisäksi muita uhanalaisia lajeja. Lehtomaisuuteen viittaa peruslehtojen lajisto, kuten lehtokorte, lehtokuusama (kuvassa), sudenmarja, korpipaatsama, sini- ja valkovuokko, taikinamarja, koiranheisi ja mustakonnanmarja. Hieman erikoisempia lajeja olivat haisukurjenpolvi, saksanhanhikki ja mäkilehtoluste. 

Linnusto oli tavanomaista Suomen metsien peruslajistoa. Alueelta havaittiin yhteensä 22 lajia. Ainoa uhanalainen laji oli haarapääsky, joka on nykyisin luokiteltu silmällä pidettäväksi (NT). Uhanalaisluokituksessa aiemmin olleet lajit tuulihaukka ja tiltaltti (vaarantuneita, VU) sekä sirittäjä ja rantasipi (silmällä pidettäviä NT), ovat nykyään luokiteltu elinvoimaisiksi (LC). Tuulihaukka pesi sitä varten asetetussa avopöntössä, joka oli sijoitettu pellolla olevan ladon päätyseinään. Pesintä onnistui ja pariskunta sai lentoon neljä poikasta.

Alueella on sieniä, kääpiä ja kääväkkäitä melko vähän lahopuiden vähyydestä johtuen. Alueen helttasienilajisto koostui 76 lajista. Lajiryhmistä eniten havaittiin haperoita, joita havaittiin 15 lajia. Monet helttasieniryhmät (esim. vahakkaat ja rusokkaat) loistivat poissaolollaan.

2. Haikan kartanon vanha puisto

Entisen kartanon puistoalueella (3,2 ha) on useita järeitä vaahteroita, lehmuksia, saarnia ja tammia. Siellä on runsaasti myös onttoutuvia ja maassa lahoavia puita. Alueella on myös jalopuiden taimia, mikä kertoo uusiutumisesta. Alustamaa on multavaa lehtomaata. Putkilokasveja alueelta löydettiin 80 lajia.

Linnusto oli varsin niukka ja vähälajinen alueen pienuudestakin johtuen. Reviirejä havaittiin vain 22 ja lajeja 17. Ehkä mielenkiintoisin laji oli satakieli, joka lauloi innokkaasti varhaisaamulla alueen koilliskulmassa. Vanhan metsän lajistoa edusti puukiipijä, jolle sopivia pesimäpaikkoja alueella onkin riittämiin. Yllättävää oli, ettei ainoatakaan pajulintua havaittu alueella, vaikka se on Suomen runsaslukuisin lintu peipon ohella. 

Alue osoittautui sienistöllisesti mielenkiintoiseksi. Kartanonpuiston alueella on lehtilahopuuta runsaasti, mikä heijastuu sienilajiston monipuolisuutena. Lahopuilla eläviä helttasienierikoisuuksia olivat mm. pikkusammalvinokas, lehtolahorusokas, valjulahorusokas, liituvinokas, tuoksuhelokka, otsonsahaheltta, risunahikas ja isohietalakki. Lahopuilla kasvoi muitakin erikoisuuksia, kuten kruunuhaarakas (kuvassa), lehtonahikas ja rikkivalmuska. Kaikkiaan helttasieniä havaittiin 62 lajia.

3. Haikanniemi

Haikannimestä löydettiin 151 putkilokasvilajia. Lajisto oli varsin tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kankaan lajistoa Ehkä yllättävin putkilokasvilaji alueella oli Kuikurasaaren tyvellä kasvanut siniheinä, jota kasvaa Pirkanmaalla vain harvakseltaan. Putkilokasveista ainoa varsinainen arvolaji on kynäjalava. Haikanniemen parkkipaikan viereinen kynäjalava on Pirkkalan kunnan komein. 22-metrisen puun paksumman rungon ympärys on 232 cm.

Linnusto oli hyvin tavanomaista lehtomaisten rantametsien lajistoa (15 lajia). Viherpeippo tosin luetaan nykytarkastelussa vaarantuneeksi lajiksi (VU). Pajulintu ja peippo olivat runsaimmat lajit.

Helttasieniä löydettiin 53 lajia. Harvinaisin alueelta tavattu sieni oli pikiliimakka (kuvassa), joka kasvoi runsaana kasvustona Haikanlahden perukassa kaatuneella koivulla. Laji on tavattu Pirkanmaalla aiemmin vain neljä kertaa. 


Reipin hyönteisselvitys 2017 (9.11.2018)

Tampereen hyönteistutkijain seura ry on tehnyt Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelun toimeksiannosta hyönteisselvityksen Pirkkalan Reipin alueelle. Havainnot tehtiin ja näytteet kerättiin vuoden 2017 aikana. Selvityksen kohteena olivat erityisesti Reipin tilan laidunalueiden ja niitä ympäröivien metsiköiden perhoset. Kovakuoriaisten osalta keskityttiin pääosin laidunlajiston selvittämiseen. 

Hyönteisselvitys oli tuloksellinen. Perhoslajeja löydettiin alueelta kauden aikana yhteensä 510. Suurperhosia tavattiin 304 lajia ja pikkuperhosheimojen edustajia 206 lajia. Suurin osa tavatusta perhoslajistosta oli tavanomaista eteläsuomalaista kulttuuriympäristöjen ja metsien lajistoa, mutta alueella esiintyy myös harvinaisempia perhoslajeja.

Aueelta löydettiin erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pikkuperhonen hierakkakaitakoi (Monochroa palustrella). Laji elää toukkana hierakoilla, erityisesti poimuhierakalla. Tämä oli maamme ensimmäinen sisämaasta löydetty yksilö. Reipistä tavoitettiin myös silmälläpidettäväksi luokiteltu perhoslaji pilkkatupsukoi (Mompha langiella), joka elää horsmien ja velholehtien lehdillä miinaajana eli ne kaivertavat lehtiin läpikuultavia käytäviä, "miinoja”. Valopyydyksellä tavattiin myös valtakunnallisesti silmälläpidettävät sininurmiyökkönen (Platyperigea montana) ja kivimittari (Coenocalpe lapidata).

Reipin tilan harvinaisimpia hyönteisiä on hevosenlannasta tavattu valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltu laiduntadelaakanen (Acrolocha pliginskii). Tätä pientä lyhytsiipisiin kuuluvaa lajia tavattiin sekä lampilaitumelta että museorakennusten viereiseltä laitumelta syyskuussa lantavatimenetelmällä.

Reipin tila ylläpitää laitumille erikoistunutta hyönteislajistoa ja muutoinkin monipuolista eliöyhteisöä. Muutamat valtakunnallisesti uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit viittaavat paikalla olevan laajempaakin kuin vain paikallista eliöstöllistä arvoa. Koska yhdenkin vuoden katkos laidunnustoiminnassa on esimerkiksi monille lantalajeille kohtalokas, on tärkeää että Reipin eläintenpito jatkuu vähintään nykyisessä laajuudessa.

Reipin hyönteisselvitys 2017  (pdf)