Lastenliikunta

Lapsena muodostuu pohja elinikäiselle liikunnalliselle elämäntavalle, mikäli lapsen luontaista liikkumishalua vahvistetaan ja annetaan positiivisia kokemuksia liikunnasta. Säännöllinen liikunta on tärkeää myös lapsen fyysisten ominaisuuksien, tuki- ja liikuntaelimistön, verenkiertojärjestelmän ja hengityselinten toiminnallisen kehityksen kannalta. Pienen lapsen elimistö ei pysty raskaisiin ponnistuksiin eikä kestävyyssuorituksiin vaan lyhytkestoisten toimintojen sarjat kehittävät parhaiten lapsen sydämen, verenkiertojärjestelmän ja lihaksiston toimintaa. Liikunta edistää sellaisen kehon asennon muodostumista, jossa vartalon lihaksisto tukee selkärankaa mahdollisimman monipuolisesti.

Lapsen kehitys on kokonaisvaltaista. Lapsen iän ja liikkumisen myötä hänen minäkäsityksensä omasta kehostaan ja toiminnasta kasvaa ja minäkuva varmentuu. Lapsen minäkäsityksen ja identiteetin perustaksi muodostuu kehon kaavio. Kehon kaavion sekä hermojärjestelmän ja lihaksiston koordinaation merkitys tulee myöhemmin esille myös tavallisissa arkisissa asioissa kuten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen yhteydessä.

Lapsen motorinen kehitys on monin tavoin sidoksissa tiedolliseen kehitykseen. Lapsi, joka oppii varhain kävelemään, kykenee luomaan uusia vuorovaikutussuhteita ympäristöönsä ja saa myönteistä palautetta.

Ryhmässä tapahtuva liikunta tarjoaa lapsille paljon tilanteita toisten havainnoimiseen ja huomioon ottamiseen, ryhmäjäsenyyteen ja yhteistyöhön. Liikuntaharrastus tukee myös sosiaalista kehitystä.

Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on myös kirjattuna liikunnan suositus, joka on kaksi tuntia päivässä reipasta ja teholtansa rasittavaa liikuntaa. Osa tästä toteutuu päivähoitopäivän aikana.

Motoriset perustaidot

Kehon hahmotus

Kehokortit ja ohjeet