Lapsen huolto- ja tapaaminen

Lapsen huolto

Huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitamista ja päätöksentekoa lapsen asioista. Huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista ja muista lapsen henkilökohtaisista asioista.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, mahdollistaa läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä ja vaalia muita ihmissuhteita.

Avioliitossa molemmat vanhemmat ovat huoltajia. Eron tai lapsen isyyden/äitiyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta. Ennen lapsen syntymää lapsen tunnustava henkilö saa huoltajuuden siinä yhteydessä. Huoltomuoto ei vaikuta lapsen elatukseen tai tapaamisiin.

Lastenvalvojan luona voidaan myös sopia tietojensaantioikeudesta vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole huoltaja.Tietojensaantioikeus koskee joko viranomaisia tai yksityisiä palveluntuottajia. Se voi olla yleinen tai se voidaan rajata koskemaan tiettyjä asioista, esimerkiksi terveydenhoitoa tai tahoja, esimerkiksi päiväkotia ja koulua.

Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia lapsen edun mukaisesta tehtävienjakohuollosta. Joku huoltajista voi päättää yksin esimerkiksi lapsen terveysasioista.

Huolto voidaan uskoa muulle henkilölle kuin vanhemmalle (oheishuolto). Tällöin joku muu henkilö on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oheishuoltaja saa oikeudet päättää lapsen asioista muiden huoltajien kanssa. Hänestä ei kuitenkaan voi tulla lapsen elatusvelvollista. Oheishuoltajalta tarvitaan suostumus tehtävään.

Asuminen

Asumista ratkaistaessa on huomioitava mm. lapsen arkiset hoitoasiat, vanhempien lapselle käytettävissä oleva aika, päivähoidon ja koulunkäynnin järjestyminen ja toisen vanhemman tapaamiset. Virallinen väestökirjalain mukainen asuinpaikka voi olla vain yhdessä kodissa, jonka mukaan määräytyvät tietyt palvelut. Sopimukseen kirjataan virallinen asuinpaikka.

Vuoroasuminen edellyttää vanhempien hyvää yhteistyökykyä. Lapsen ikä ja persoonallisuus on huomioitava asiaa ratkaistaessa.

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle muuttoaikeestaan hyvissä ajoin ja mielellään kolme kuukautta ennen muuttoa, mikäli se vaikuttaa huollon ja tapaamisoikeuden toteuttamiseen.

Tapaamiset

Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa tämän luona tai muualla tai pitää yhteyttä muulla tavalla vanhempaansa. Tämä on molempien vanhempien vastuulla. Tapaamissopimuksessa voidaan määritellä tapaamisten ajankohdat viikolla ja viikonloppuisin sekä lomilla ja juhlapyhinä. Samalla voidaan sopia muusta yhteydenpidosta, kuljetuksista ja tapaamismatkakulujen jakamisesta.

Vanhemmat, jotka eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisista voivat hakea sovittelua käräjäoikeudesta. Asiantuntija-avusteisen sovittelun huoltoriitojen sovittelijana toimivat tuomari sekä lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntija. Jos vanhemmat eivät edelleenkään pysty sopimaan lapsen asioista, käräjäoikeus voi päättää asiasta.

Valvotut tapaamiset ovat myös mahdollisia joissakin tilanteissa perustellusta syystä, esimerkiksi tapaajavanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tai viime tapaamisesta on kulunut pitkä aika. Asiasta voidaan sopia lastenvalvojan luona tai käräjäoikeus voi päättää asiasta. Tapaamiset voivat olla tuettuja, valvottuja tai on tarve ns. valvotuille vaihdoille.