Lapsen huolto- ja tapaaminen

Avio- tai avoeron yhteydessä vanhempien on päätettävä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, ajankohdista ja laajuudesta kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Lapsen huolto- ja tapaamissopimuksen laatii lastenvalvoja. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asioista lastenvalvojan luona, he voivat hakea asialle käräjäoikeuden päätöksen.

Yhteishuolto ja yksinhuolto

Kun molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, puhutaan yhteishuollosta. Tällöin lapsen vanhemmat päättävät yhdessä lapseen liittyvistä asioista kuten lapsen hoidosta, kasvatuksesta, nimestä, uskonnosta, passista, kansalaisuudesta, äidinkielestä, raha-asioista sekä päivähoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Lisäksi huoltajilla on oikeus saada lasta koskevat tiedot viranomaisilta sekä tulla kuulluksi lasta koskevissa viranomaispäätöksissä. Sopimuksessa päätetään myös siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu.

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsen kanssa asuvan vanhempi päättää yksinään lapsen asioista.

Tehtäväjakoon perustuva sekä oheis- ja sijaishuoltajuus

Käräjäoikeus voi päättää tehtäväjakoon perustuvasta huoltajuudesta siten, että toisella huoltajalla on yksin päätösvalta esimerkiksi lapsen sukunimestä ja terveydenhuollosta.

Tuomioistuin voi päättää myös, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Tällöin vanhemmilla on edelleen elatusvelvollisuus toisin kuin oheis-/sijaishuoltajalla.  Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana.