Avo- ja sijaishuolto

 ls sijaishuol

Avohuolto

Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Tukitoimia toteutettaessa lapsen etu on aina ensisijainen; tarkoituksena on vahvistaa lapsen myönteistä kehitystä ja tukea vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä. Yhteistyö lapsen ja hänen läheistensä kanssa on tärkeää tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Avohuollon tukitoimia ovat lapsen päivähoito, kotipalvelu sekä ehkäisevä toimeentulotuki. Lisäksi tukitoimina järjestetään muun muassa

  • tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen;
  • lapsen taloudellista ja muuta tukea esimerkiksi koulunkäynnissä, työhön sijoittumisessa sekä läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä;
  • lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja;
  • tehostettua perhetyötä;
  • perhekuntoutusta; sekä
  • muita lasta ja perhettä tukevia palveluita ja tukitoimia.

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty palvelutarpeen arvion jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta vastaavien henkilöiden kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaa tehtäessä pyritään löytämään sellaisia tukemisen ja auttamisen muotoja, joista lapsi ja hänen läheisensä kokevat parhaiten olevan apua.

Kiireellinen sijoitus

Lapsi sijoitetaan kiireellisesti, jos hän on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon, laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.

Kiireellisen sijoituksen aikana lastensuojelutyöntekijöillä on oikeus päättää lapsen asioista, kuten olinpaikasta, hoidosta, välttämättömästä terveydenhuollosta ja yhteydenpidosta läheisiin. Sijoituksen aikana lapsen asioista kuitenkin neuvotellaan huoltajien kanssa ja pyritään löytämään lapsen kannalta parhaat ratkaisut. Kun lapsi ei ole enää kiireellisen sijoituksen tarpeessa, sijoitus lopetetaan. Kiireellisen sijoituksen päättyminen johtaa lapsen kotiin palauttamiseen tai huostaanoton valmisteluun.

Huostaanotto

Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Lapsi otetaan huostaan, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantua, tai jos lapsi itse merkittävästi vaarantaa kehitystään. Huostaanottoon ryhdytään vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä, mahdollisia tai sopivia. Huostaanotosta huolimatta huoltajan asema lapsen edunvalvojana ja huoltajana säilyy ennallaan.

Kun lapsi on otettu huostaan, lastensuojelutyöntekijällä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Kun huostassapidon tarvetta ei enää ole, lastensuojelutyöntekijän tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta. Huostassapidon tarvetta arvioidaan lapselle tehtävän asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä yhdessä lapsen, huoltajien ja sijaishuoltopaikan edustajien kanssa. Huostassapito päättyy viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Sijaishuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetun, huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana on tärkeää, että lapselle turvataan hänen kehityksensä kannalta turvalliset ja jatkuvat ihmissuhteet.

Huostaanotetulle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja hänen läheistensä kanssa. Suunnitelmaan kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä tuen ja avun järjestäminen. Lisäksi kirjataan, miten yhteydenpito lapsen ja hänen läheistensä kanssa järjestetään. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.

Jälkihuolto

Sijaishuollon tai avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen lapselle voidaan järjestää jälkihuolto. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai nuoren itsenäistymistä. Nuorta voidaan tukea muun muassa asumiseen ja koulutukseen liittyvissä menoissa. Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Jälkihuolto on vapaaehtoista.

Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen. Tärkeää on keskustella erikseen lapsen tai nuoren omista tarpeista ja vastaavasti neuvotella vanhempien tai muiden lasta hoitaneiden kanssa heidän tuen tarpeestaan. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.