Kuntotestaus

Omaa fyysisen kunnon tasoa pystyy jokainen tarkkailemaan rasitustilanteessa liikuntasuorituksen aikana. Jos esimerkiksi pitkien rappusten käveleminen ei hengästytä entiseen malliin, lumityöt sujuvat helpommin kuin ennen tai kuntosalilla jaksaa nostaa suurempia painoja, ovat ne selviä merkkejä kunnon kasvamisesta.

Kun fyysistä kuntoa halutaan tutkia tarkemmin ja objektiivisemmin, voidaan silloin käyttää erilaisia vakioituja kuntotestejä.
Kuntotestejä löytyy monenlaisia, aina tarkoista testiasemien laboratoriomittauksista erilaisiin helposti kotiolosuhteissakin toteutettaviin terveyskuntoa mittaaviin testeihin.

Tarkempi tietämys omasta henkilökohtaisesta kestävyyskunnon tilasta auttaa asettamaan omaa liikuntaharjoittelua oikealle rasitus- ja intensiivisyystasolle. Testien kautta pystyy arvioimaan omaa fyysisen kunnon tasoa ja saa selville omia vahvoja sekä kehitettäviä terveyskunnon osa-alueita. Lisäksi kunnon testaaminen voi toimia usein pirteänä motivaatioruiskeena, kun konkreettisesti huomaa oman kunnon kehittyneen.

Mikäli aloitat liikunnan pitkän tauon jälkeen, et ole varma terveydestäsi tai edellisestä perusteellisesta lääkärintarkastuksesta on kulunut paljon aikaa, on suositeltavaa käydä kuntotestissä luotettavalla testiasemalla ammattilaisen ohjauksella.

Olipa kyseessä mikä tahansa kuntotesti, tarkoituksena on sen toteuttaminen mahdollisimman vakioidusti:
- Testi suoritetaan aina samoilla testivälineillä ja samalla tavalla
- Testi suoritetaan samaan vuorokauden aikaan
- Testiin valmistaudutaan joka kerta samalla tavalla
- Pyritään minimoimaan mahdollisimman hyvin kaikki häiriötekijät
- Aterioinnin olisi hyvä tapahtua vähintään 2 tuntia ennen testiä.

Tähän on koottu muutama helposti toteutettava terveyskuntoa mittaava testi, joilla omaa fyysistä kuntoa voi mitata.

Kestävyyskunnon testaus
Lihaskunnon testaus

Lähteinä
Kantaneva, M. 2009. Terveysliikkujan opas - Testaa, kehity ja onnistu. WSOY.
www.ukkinstituutti.fi
Kauranen, K. 2014. Lihas - rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu