Liikunnan terveysvaikutukset

Tuki- ja liikuntaelimistö

Tuki- ja liikuntaelimistö, josta usein käytetään lyhennettä tule - käsittää luut, nivelet, nivelsiteet, lihakset ja jänteet. Luut tukevat kehoamme, lihakset ja jänteet liikuttavat sitä. Kun ihmisellä on riittävä tuki- ja liikuntaelimistön kunto, hän selviytyy arkipäivän toiminnoista. Alla on kerrottu tarkemmin luiden, lihasten ja nivelten vahvistamisen merkityksestä.

Luut

Luut tukevat kehoamme ja ne mahdollistavat pystyasennossa seisomisen ja liikkumisen.
Luustoa vahvistaaksemme tarvitsemme monipuolisia liikuntamuotoja,
jotka sisältävät nopeita ja voimakkaita iskuja, tärähdyksiä, vääntöä ja kiertoa.

Liikuntalajeja, jotka sisältävät tällaista toimintaa ovat esimerkiksi:
Pallopelit
Juoksu- ja hyppylajit
Jumppa
Lihaskuntoharjoittelu
Tanssi

Vinkki!
Tästä linkistä löydät UKK-instituutin laatimia luuliikuntaohjeita

Lihaksisto

Lihaksistoon liikunta vaikuttaa usealla eri tavalla. Liikunta lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa ja voimaa.
Lisäksi liikunta suojaa niveltä, johon lihas kiinnittyy. Lihaksiston avulla ihminen liikkuu ja pystyy hallitsemaan kehon eri osien liikkeitä.
Lihasten tehtävä on terveyden näkökulmasta merkittävä.
Eri mekanismien avulla lihastyö ylläpitää puolustusjärjestelmiä ja auttaa elimistöä taistelemaa kroonisia sairauksia vastaan.

Liikuntalajeja, jotka parantavat lihaskuntoa:
Kuntosaliharjoittelu
Lihaskuntojumppa

Vinkki!
Käy katsomassa UKK-instituutin laatimia lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä harjoitteita
tai ohjeita lihaskuntojumppaan ja venyttelyyn

Nivelet, jänteet ja lihakset

Nivelet, jänteet ja lihakset tarvitsevat myös venyttelyä pysyäkseen toimintakykyisinä.
Tärkeimpiä syitä venyttelylle ovat notkeuden ja liikkuvuuden ylläpitäminen sekä liikelaajuuksien lisääminen.
Venyttelystä on apua myös lihaskramppien laukaisemisessa ja vammojen ennaltaehkäisyssä.
Lihasten joustavuuden lisääntyessä paranee myös suorituskyky.
 

Liikuntalajeja, jotka ylläpitävät ja lisäävät liikkuvuutta
Jooga
Venyttely
Keppijumppa


Verenkierto- ja hengityselimistö

Verenkierto- ja hengityselimistön kunnolla tarkoitetaan kestävyyskuntoa. Verenkierto- ja hengityselinten, kuten keuhkojen, sydämen ja verenkierron tehtävänä on huolehtia siitä, että työskentelevät lihakset ja muut elimet saavat riittävästi happea. Tiivistettynä mitä enemmän lihakset pystyvät käyttämään happea, sitä parempi kestävyyskunto ihmisellä on.

Kestävyysliikunta edistää sydämen pumppaustehoa sekä keuhkojen ja verisuonten toimintakykyä ja kuntoa. Hyvän kestävyyskunnon myötä hapenottokyky on parempi, sydämen leposyke pienempi, sydämen iskutilavuus suurempi, valtimot elastisia ja vaara sairastua moniin eri sairauksiin pienenee.

Liikkuessa sydämen syke nousee ja hengitys tihenee. Mitä enemmän elimistö tarvitsee happea, sitä enemmän täytyy sydämen sykettä lisätä, jotta hapekasta verta saadaan lihaksiin. Liikkujan kestävyyskunnosta riippuu miten paljon liikunta hengästyttää ja kuinka paljon sydämen syke nousee. Kun kunto kehittyy ei samanlainen rasitus enää hengästytä eikä nosta sykettä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Jotta kestävyyskunto kehittyy edelleen, tulee liikunnan tehoa nostaa nousujohteisesti vähitellen.

Kestävyyskuntoa kehittäviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi:
Kävely
Sauvakävely
Hölkkä
Juoksu
Uinti
Pyöräily
Hiihto

Vinkki! Käy katsomassa lisää tietoa kestävyyskuntoa kehittävistä lajeista UKK-instituutin sivuilta.


Lähteinä:
www.ukkinstituutti.fi
www.luustoliitto.fi
www.terveyskirjasto.fi
Liikuntalääketiede, Helsinki Kustannus Oy Duodecim