Opetussuunnitelmat

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

1.1 Opetussuunnitelman laadinta
Tampereen kaupunkiseudulla tehtiin ensimmäistä kertaa laajaa seudullista yhteistyötä esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien laadinnassa. Seudullista opetussuunnitelmatyötä ohjasi projektityöryhmä. Perusopetuksen opetussuunnitelman osalta seudullisesti työstettiin tuntijako sekä kunkin oppiaineen tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet. Tämä työ tehtiin viiden oppiainekokonaisuustyöryhmän toimesta. Ryhmissä oli kattava edustus eri kuntien, oppiaineiden ja vuosiluokkien opettajista.

Kunnallisesti opetussuunnitelmatyö eteni ohjausryhmän ja seututyötä mukaillen perustettujen viiden ops-ryhmän työnä. Kunnalliset ops-ryhmät olivat merkittävässä roolissa opetussuunnitelman yleisten osioiden paikallisesti päätettävien asioiden työstämisessä. Kunnallisena tahtotilana opetussuunnitelmatyössä pidettiin vahvaa kunnallista opetussuunnitelmaa, jota koulut lähinnä omien vuosittaisten toimintasuunnitelmien muodossa tarkentavat ja täydentävät. Koulukohtaisesti on opetussuunnitelmaan määritelty toiminta-ajatus, toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvät toimintatavat ja jaetun johtajuuden periaatteet.

Oppiainekokonaisuudet:

Kansalaistaidot (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, oppilaanohjaus)
Luonnontieteet (matematiikka, ympäristöoppi, biologia, maantieto, fysiikka, kemia)
Taiteet (kuvataide, musiikki, käsityö)
Terveys (liikunta, kotitalous, terveystieto)
Vuorovaikutus (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet

1.2 Paikallinen tuntijako
Tuntijako pohjautuu Tampereen seutukunnalla yhteisesti sovittuun malliin, joka perustuu valtakunnalliseen minimituntimäärään. Pirkkalan kunnassa on päätetty antaa opetusta yli minimituntimäärän yhteensä 4 vuosiviikkotuntia seuraavissa oppiaineissa:

matematiikkaa 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 1 ja 2
käsityötä 1 vuosiviikkotunti vuosiluokalla 6
valinnaisia aineita 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 7

Pirkkalan yläasteen liikuntapainotteisella luokalla on lisäksi yksi (1) vuosiviikkotunti ylimääräistä liikunnan opetusta 7. vuosiluokalla.

Lisäksi on päätetty, että osa taito-ja taideaineiden valinnaisista tunneista sijoitetaan kiinteästi seuraavasti:
musiikkia 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 3 ja 4
käsityötä 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 3, 5 ja 7
liikuntaa 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 4 ja 6.
Näiden lisätuntien ja kiinteästi sijoitettujen taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien tavoitteita ja sisältöjä on kuvattu lukujen 13-15 liitemateriaalissa. Valinnaisten aineiden osalta (vuosiluokat 7-8) tavoitteet ja sisällöt on kuvattu luvun 12 liitemateriaalissa.

1.3 Kieliohjelma

Pirkkalan kunnassa on päätetty, että 3. vuosiluokalta alkava A1 -kieli on kaikilla oppilailla englanti. 4. vuosiluokalla on mahdollista aloittaa vapaaehtoisena A2-kielenä espanja tai saksa. A2-kieli on oppilaalle ns. ylimääräinen oppiaine, joka ei vähennä hänen valinnaisten aineiden määrää. Kaikille oppilaille yhteisenä B1-kielenä alkaa 6. vuosiluokalla ruotsi. Vapaaehtoisena B2-kielenä on mahdollista aloittaa 8. luokalla espanja, ranska, saksa tai venäjä. B2-kielen opiskeluun sitoudutaan sekä 8. että 9. vuosiluokan ajaksi eikä oppilas voi tällöin valita muuta kahden vuosiviikkotunnin mittaista valinnaista ainetta.

Kieliohjelma

1.4 Opetuksen mahdolliset painotukset

Liikuntapainotteisuus Pirkkalan yläasteella

Toiminnan ensisijainen tavoite on vahvistaa oppilaiden liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa. Liikuntaluokka mahdollistaa liikuntasuuntautuneiden oppilaiden lisäeriyttämistä. Liikuntaluokan liikunnan lisätuntien opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on ohjata nuoria urheilijan polulla vahvistamalla liikunnallisia perusvalmiuksia kuten koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, kehonhallinta, lihaskunto, nopeus, kestävyys.

Oppilaiden liikuntaosaamista tuetaan liikkumistaitojen lisäksi liikuntatietämyksellä, esimerkiksi harjoittelun suunnittelusta, vaikutuksista, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveellisistä elintavoista sekä liikkujan arjen rytmittämisestä. Urheilijan polun rakentamisessa korostetaan elämänhallintataitoja sekä opiskelun ja urheilun tasapainoa. Liikuntaluokkien toimintaan seurayhteistyö sopii luontevasti ja sitä voidaan hyödyntää opettajan harkinnan mukaisesti.

Liikuntapainotuksen valitessaan oppilas samalla valitsee taito- ja taideaineiden valinnaiseksi (2 vvt) sekä valinnaisaineeksi (2 vvt) liikunnan 8- ja 9-vuosiluokalle.

1.5 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksen yhteydessä hyväksyttiin Yhtenäisen kasvun ja opin polun malli. Yhtenäinen kasvun ja opin polku kuvaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen kokonaisuutta ja siihen liittyviä toimijoita. Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö kuvataan oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmassa.

1.6 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

Alla olevat suunnitelmat ja ohjelmat löytyvät opetussuunnitelman liitemateriaalista.

1.7 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Esi- ja perusopetuksen ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelmassa on kuvattu myös nivelvaiheisiin liittyvä työ vuosiluokilla 0-6 ja 7-9 sekä siirtyminen toiselle asteelle vuosikellojen muodossa.

1.8 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen

Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan koulutasolla lukuvuosittain syksyllä tehtävän koulun toimintasuunnitelman ja keväällä tehtävän koulun toimintakertomuksen avulla.

Opetuksen järjestäjän tasolla opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti toteutettavan laadun arvioinnin avulla. Arviointikokonaisuuteen liittyy

seudullinen opetuksen järjestäjän itsearviointi -järjestelmä
koulukohtainen itsearviointi
määrätyille oppilaille laadittu kysely (esim. tiettyjen luokka-asteiden oppilaille)
määrätyille huoltajille laadittu kysely (esimerkiksi tiettyjen luokka-asteiden oppilaiden huoltajille)

Arvioinnin ja seurannan tulosten perusteella muodostetaan ja toimeenpannaan opetuksen järjestäjän ja koulujen tasolla kehittämistoimenpiteitä, jotka tulevat kirjatuksi vuosisuunnitteluprosessin yhteydessä (toimintasuunnitelmat ja -kertomukset).

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

2.1 Perusopetuksen arvoperusta

Pirkkalan kunnan opetussuunnitelmaprosessin yhteydessä toteutettiin osallistamistyö, johon osallistui opetushenkilöstöä, oppilaita ja oppilaiden huoltajia erilaisten kyselyiden ja osallistamismenetelmien kautta. Tästä prosessista on muodostettu seuraavat arvot:

Koulu - yhteinen työpaikkamme
Osallistu ja vaikuta
Pidä huolta ympäristöstä
Kulttuuri näkyy ja kuuluu

Näiden arvojen lisäksi opetuksessa noudatetaan Pirkkalan kuntastrategiaa tukevia arvoja, joita ovat 2014-2018 strategian mukaan välittäminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys ja luovuus.

Arvoperustan toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain syksyllä tehtävän koulun toimintasuunnitelman ja keväällä tehtävän koulun toimintakertomuksen avulla.

2.2 Perusopetuksen oppimiskäsitys

Oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain syksyllä tehtävän koulun toimintasuunnitelman ja keväällä tehtävän koulun toimintakertomuksen avulla.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

3.1 Perusopetuksen tehtävä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattu perusopetuksen tehtävä on sellaisenaan kattava. Tehtävää konkretisoivat ja täydentävät suunnitelmat on kuvattu luvussa 1.

3.2 Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisältyvät monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Jokaisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteen tulee sisältyä johonkin monialaiseen oppimiskokonaisuuteen (moksut) vuosiluokka-kokonaisuuksien aikana (0-2, 3-6 ja 7-9).

Monialaiset oppimiskokonaisuudet laaditaan koulukohtaisesti ja hyväksytään lukuvuosittain toiminta-suunnitelmissa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista seurataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin yhteydessä.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

4.1 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa osallistamisprosessin tuloksena laadittu vaakunamalli, jossa on kuvattu toimintatavat, joiden avulla opetuksen arvoperusta toteutuu. Toimintatavat on kirjattu sellaiseen muotoon, että ne kehittävät ja ohjaavat oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön toimintaa käytännössä.

4.2 Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset on kuvattu vaakunamallissa.

4.3 Opetuksen eheyttäminen

Opetuksen eheyttämistä toteutetaan opetussuunnitelman perusteissa mainituilla tavoilla. Opetuksen ja koulupäivän eheyttäminen tarkennetaan koulujen lukuvuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

4.4 Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta lukuvuodessa pääsääntöisesti siten, että syyslukukaudella toteutetaan ensimmäinen ja kevätlukukaudella toinen.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisältyvät monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Jokaisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteen tulee sisältyä johonkin monialaiseen oppimiskokonaisuuteen vuosiluokka-kokonaisuuksien aikana (0-2, 3-6 ja 7-9).

Yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden laajuus on vähintään 5 viikkotuntia. Jokaisen kokonaisuuden tulee käsittää vähintään kahden oppiaineen sisältöjä. Koulun opettajien ja oppilaiden tulee osallistua sekä oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun että toteutukseen. Kokonaisuuksien toteuttamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan oppilaiden joustavia ryhmittelyjä.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet laaditaan koulukohtaisesti ja hyväksytään lukuvuosittain toiminta-suunnitelmissa. Koulukohtaisesti määritellään, miten oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teema, tavoitteet, sisällöt, arviointikäytännöt sekä toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen kuvataan koulukohtaisesti toimintasuunnitelmissa. Oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.

4.5 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Koulun esi- ja alkuopetuksen oppilaat ja opetushenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä. Vähintään kerran kuukaudessa oppilaille tarjotaan mahdollisuus esimerkiksi joustavien opetusjärjestelyjen kautta vertaisoppimiseen ja 0-2 -luokkien väliseen työskentelyyn. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön käytännön järjestelyt kuvataan koulujen lukuvuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö

Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset toimivat yhdessä ja yhteisesti määriteltyjen toimintatapojen mukaisesti.

Koulun arki ja päivittäiset käytänteet on strukturoitu. Koulussa työskentelevät aikuiset ja oppilaat tiedostavat oman roolinsa osana yhteisöä.

Turvallisen koulupäivän toteutumista tuetaan oikea-aikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella sekä koulujen turvallisuutta ylläpitävillä ja kehittävillä käytännöillä.

Jokainen kouluyhteisön jäsen on vastuussa avoimen, kannustavan ja turvallisen ilmapiirin luomisesta.

Oppilaiden osallisuus

Oppilaat osallistuvat ryhmä- tai luokkakohtaisten pelisääntöjen luomiseen. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa työtapojen valintaan. Oppilaille esitellään monialaisten oppimiskokonaisuuksien aiheet ja heidät otetaan mukaan toteutuksen suunnitteluun. Oppilaat antavat palautteen monialaisten oppimiskokonaisuuksien onnistumisesta.

Oppilaat osallistuvat koulutyön arviointi- ja kehittämistyöhön säännöllisesti tietyille vuosiluokille toteutettavien kyselyiden avulla. Oppilaille tarjotaan luottamustehtäviä, esim. tuki- ja kummioppilaat. Koulun oppilashuoltoryhmään valitaan oppilasedustaja(t).

Oppilaiden osallisuuden kokemusta vahvistetaan yhteisöllisen oppilashuollon toiminnalla, luokissa tehtävällä yhteisöllisyyttä edistävällä toiminnalla ja osallisuutta edistävillä työskentelytavoilla.

5.2 Yhteistyö

Koulun ja kodin välisen yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Yhteistyön keskiössä on lapsen etu.

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan yksilötasolla seuraavin keinoin:

oppilaskohtainen yhteydenpito ajankohtaisissa asioissa: tapaamiset, puhelut, sähköiset viestintäkanavat
lukuvuosittain järjestettävä keskustelu huoltajan ja oppilaan kanssa (voidaan toteuttaa myös arviointikeskustelun muodossa)

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan yhteisötasolla seuraavin keinoin:

sähköisiä viestintäkanavia käytetään tiedottamiseen
lukuvuosittain järjestetään koulu- tai luokkakohtainen vanhempainilta
mahdollisuuksien mukaan järjestetään muita koulun yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia, esim. Kodin ja koulun päivä, Huoltajat koulun penkille -päivä
vanhempainyhdistyksiä rohkaistaan osallistumaan kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen
huoltajat osallistuvat koulutyön arviointi- ja kehittämistyöhön säännöllisesti määrättyjen vuosiluokkien oppilaiden huoltajille toteutettavien kyselyiden avulla

Kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät toimintatavat tarkennetaan lukuvuosittain koulujen toimintasuunnitelmien yhteydessä.

Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Yhteistyö täsmennetään lukuvuosittain koulujen toimintasuunnitelmissa. Yhteistyötä sekä koulun sisällä, että koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tarkastellaan, arvioidaan ja tarpeen mukaan kehitetään koulun rehtorin johdolla yhteistyössä henkilöstön kanssa.

5.3 Kasvatuskeskustelut, jälki-istunto ja kurinpidollisten toimien käyttö

Oppilaan on perusopetuslain mukaan suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on myös käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Kasvatuskeskustelu
Ensisijainen tapa oppilaan ojentamiseksi on opettajan puhuttelu. Mikäli se ei johda tulokseen tai on kyse toistuvasta rikkeestä, määrätään oppilas perusopetuslain mukaiseen kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelun toteuttajana toimii opettaja tai rehtori. Keskustelun aikana käydään läpi keskusteluun johtanut teko tai laiminlyönti, kuullaan oppilasta rikkeeseen johtaneista syistä ja sovitaan keinoista käyttäytymisen parantamiseksi jatkossa. Keskustelun aikana soitetaan oppilaan kotiin tai keskustelun sisältö saatetaan muuten huoltajille tiedoksi. Keskustelu kirjataan koulun oppilastieto-ohjelmaan, josta se menee tiedoksi huoltajalle. Mahdolliset koulukohtaiset tarkennukset kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Jälki-istunto

Jos kasvatuskeskustelut eivät tuota tulosta tai rikkomuksen luonne niin vaatii, käytetään ojentamistoimena perusopetuslain mukaista enintään kaksi tuntia kestävää jälki-istuntoa. Ennen jälki-istunnon määräämistä kuullaan oppilasta ja yksilöidään jälki-istuntoon johtava teko tai laiminlyönti. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Em. tehtävien tulee olla oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Mahdolliset koulukohtaiset tarkennukset kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Jälki-istunto kirjataan koulun oppilastieto-ohjelmaan, josta se menee tiedoksi huoltajalle.

Oppilas voidaan määrätä koulupäivän jälkeen tekemään laiminlyömiään tehtäviä enintään tunnin ajaksi valvonnan alaisena. Tehtävien tekemisen toteuttamistapa ja kirjaaminen kuvataan kunkin koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Kurinpitotoimet
Kurinpitotoimia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Näiden osalta toimivaltainen viranomainen määrätään hallintosäännössä. Kurinpitotoimista tehdään hallintopäätös. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilasta kuultava (tai hankittava muu tarpeellinen selvitys), oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ja yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti. Kurinpitotoimea harkittaessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso

Turvaamistoimenpiteet
Opettajalla ja rehtorilla on oikeus poistaa opetusta häiritsevä oppilas koulun tilaisuudesta tai luokasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Poistaminen kirjataan koulun oppilastieto-ohjelmaan. Mikäli joudutaan turvautumaan Perusopetuslain 36b§:n mukaisiin voimatoimiin, tapahtumasta laaditaan kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle. Oppilaalle tulee järjestää valvonta poistamisen ajaksi.

Rehtori tai apulaisrehtori voi evätä oppilaan opetuksen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, mikäli on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli turvalliselle opetukseen palaamiselle tarvitaan suunnitteluaikaa. Epääminen kirjataan koulun oppilastieto-ohjelmaan.

Epäämisen aikana oppilaalle tarjotaan mahdollisuus keskustella oppilashuollon henkilöstön kanssa kasvokkain, puhelimitse tai etäyhteyksin. Opetuksen epäämisen ajalta ja oppilaan palatessa opetukseen tehdään yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa suunnitelma oppilaskohtaisista tukitoimenpiteistä, jotka kirjataan oppilastieto-ohjelmaan tukitoimenpiteenä. Kirjaamisesta vastaa oppilaan epäämispäätöksen tehnyt viranhaltija. Epäämisen ajalta oppilaan valvonnan järjestämisestä sovitaan oppilaan huoltajan kanssa. Sovittu toimintatapa kirjataan em. suunnitelmaan. Kirjatun suunnitelman toteutumisen seurannasta vastaa luokanopettaja tai luokanvalvoja.

Perehdyttäminen, tiedottaminen ja seuranta
Ojentamiseen ja kurinpitoon liittyvät käytännöt ja toimintatavat käydään läpi lukuvuosittain henkilöstön kanssa ja niistä tiedotetaan säännöllisesti oppilaita ja heidän huoltajiaan. Koulun toimintasuunnitelmaan kirjatut lukuvuosikohtaiset toimintatavat ovat oppilastieto-ohjelman web-liittymässä kaikkien nähtävillä. Toimintaa seurataan lukuvuosittain koulujen johtoryhmien toimesta ja tarvittaessa oppilaille ja huoltajille järjestetyillä kyselyillä. Toimintaa muutetaan tarvittaessa saadun palautteen perusteella.

Linkki oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusteet

Linkki valtakunnalliseen oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusteisiin

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

7.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestäminen

Perusopetuksen aikaisen ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kuvattu Oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Konsultaatio eri toimijoiden kesken on tärkeää oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa on kuvattu oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelmassa (Liite: Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat). Oppilaalle ja huoltajalle järjestetään mahdollisuus tutustua uuteen kouluun nivelvaiheissa ja oppilaiden opiskelupaikkaa määritettäessä.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta ja tarpeelliset kartoitukset tuen järjestämiseksi on kuvattu Arvioinnin vuosikellossa.

7.1.1 Yhteistyö, vastuut ja työnjako

Kunnassa toimii oppilashuollon ja oppimisen tuen ohjausryhmät. Ryhmissä on edustus laajasti eri kouluilta/kouluasteilta. Oppilashuollon ohjausryhmässä on lisäksi laaja edustus oppilashuollon ammattilaisia. Kouluilla toimii pedagogiset ryhmät, joissa käsitellään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä asioita moniammatillisesti. Koulujen pedagogisten ryhmien kokoonpano, toiminta ja kokoontumiskäytännöt kuvataan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä on määritelty kunnan lautakuntien johtosäännössä. Tämän mukaan opetuspäällikkö tekee pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen ja koulun rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä.

7.1.2 Kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset periaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä

Keskeisiä yhteistyön toimintatapoja ovat oppilaskohtaiset keskustelut, eri viestintävälineiden käyttö (esim. sähköinen oppilastieto-ohjelma), koulun tiedotustilaisuudet ja vanhempainillat, teematapahtumat yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyön tueksi on laadittu oppilaskeskustelukaavakkeet eri luokka-asteille.

Oppilaskohtainen keskustelu, vuosiluokat 1-2
Oppilaskohtainen keskustelu, vuosiluokat 3-6
Oppilaskohtainen keskustelu, vuosiluokat 7-9

Kokonaisvastuu oppilaan oppimisesta ja yhteistyöstä huoltajien kanssa on luokanopettajalla/-valvojalla, joka tiedottaa huoltajia tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen ja muihin tukimuotoihin liittyvistä asioista.

7.2 Yleinen tuki

Yleinen tuki on kaikkien saatavilla. Sitä annetaan yleisopetuksen yhteydessä. Yleisenä tavoitteena on tukea ja ohjata oppilasta hyvien oppimistaitojen saavuttamiseksi ja koulutyöhön sitoutumiseksi. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yleisen tuen suunnittelussa hyödynnetään huoltajan kanssa käytävää lukuvuosittaista oppilaskohtaista keskustelua.

Kaikki koulun toimijat ovat vastuussa turvallisen oppimisympäristön luomisesta oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseksi. Jos oppilaan kehityksessä tai muussa koulunkäynnissä ilmenee tuen tarvetta, toimintaperiaatteena on antaa oppilaalle tuki oikea-aikaisena ja oikean vahvuisena. Mahdollisten oppimisen ja koulunkäynnin ongelmien tunnistamiseksi oppilasta ja opetusryhmää havainnoidaan ja oppilaan kehitystä arvioidaan ja seurataan Arvioinnin vuosikellossa kuvatuin toimin (Koulunkäynnin ja oppimisen tuen liitemateriaali).

Yleisen tuen käytännön toteutuksesta sovitaan yhteistyössä tukea antavien henkilöiden kesken. Luokanopettaja/-valvoja ohjaa yhteistyötä. Annetun tuen vaikutuksia seurataan säännöllisesti. Kukin koulu kehittää omia tukitoimiaan vastaamaan oppilaan tuen tarpeita. Yleisen tuen järjestäminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Yleisen tuen käytännön toteutusta on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

7.3 Tehostettu tuki

Mikäli yleinen tuki ei ole riittävää, oppilaan oppimista ja koulunkäynnin tilannetta arvioidaan kirjallisella pedagogisella arviolla. Pedagogisen arvion laatii oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä (Koulunkäynnin ja oppimisen tuen liitemateriaali).

Tehostetun tuen tarve arvioidaan Tuen suunnittelun prosessikuvauksen mukaisesti moniammatillisesti pääsääntöisesti pedagogisessa ryhmässä, johon osallistuu opettajien lisäksi oppilashuollon ammattihenkilö. Käsittelyä koskevat tiedot kirjataan sähköisessä oppilastieto-ohjelmassa laadittuun pedagogiseen arvioon.

Mikäli oppilas siirretään tehostettuun tukeen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Luokanopettaja/-valvoja laatii oppimissuunnitelman sähköisessä oppilastieto-ohjelmassa pedagogisen ryhmän ehdotusten pohjalta tarvittaessa yhteistyössä muiden opettajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden sekä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa Pedagogisten asiakirjojen vastuutaulukon mukaisesti.

Tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä tukea antavien henkilöiden kesken. Luokanopettaja /-valvoja ohjaa yhteistyötä. Tehostetun tuen käytännön järjestäminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Tehostetun tuen käytännön toteutusta on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

7.4 Erityinen tuki

Erityisen tuen oppilaita opiskelee yleisopetuksen luokissa ja pienryhmissä tarvittavin tukitoimin. Oppilaan luokka määräytyy hänen tarpeidensa mukaan.

Ennen erityiseen tukeen siirtymistä oppilaalle laaditaan kirjallinen pedagoginen selvitys. Selvityksen laatimisesta vastaa luokanopettaja/valvoja yhdessä erityisopettajan kanssa ja se tehdään moniammatillisesti sähköisessä oppilastieto-ohjelmassa. Ennen rehtorin tekemää erityisen tuen päätöstä tulee kuulla oppilasta sekä huoltajaa. Mahdolliset asiantuntijalausunnot arkistoidaan erityisen tuen päätöksen liitteenä. Käytännön toimintatavat on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Erityisen tuen päätökset tarkistetaan 2. ja 6. luokan keväällä. Opettaja tekee pedagogisen selvityksen, joka käsitellään moniammatillisesti pääsääntöisesti pedagogisessa ryhmässä. Selvityksen pohjalta rehtori tekee hallintopäätöksen siitä, jatkuuko erityinen tuki. Oppilaan siirtyessä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.

Ennen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä tulee kuulla huoltajaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen on kuvattu oppimisen ja koulunkäynnin tuen liitemateriaalissa:

Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta annetaan kunnassa keskitetysti vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan opetussuunnitelman perusteissa kuvatuin tavoin. Erityisen tuen käytännön järjestäminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

Tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen käytännön järjestäminen ja tiedottaminen kuvataan lukuvuosittaisissa koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet hankitaan oppilaskohtaisesti tarveharkinnan ja asiantuntijalausunnon perusteella. Koulun rehtori tekee hallintopäätöksen, mikäli yleisen tai tehostetun tuen oppilaalle hankitaan em. palveluita ja apuvälineitä. Erityisen tuen päätöksessä ja edelleen HOJKSissa päätetään ja kuvataan mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muuta tarvittavat palvelut ja apuvälineet.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

8.1 Kuvaus oppilashuollosta

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyö on ammatillista toimintaa.

Oppilashuolto tukee ja kehittää kaikkien lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen toisen asteen koulutukseen. Pirkkalassa oppilashuolto ja oppilashuoltosuunnitelma on tehty kaikkia kunnan kouluja ja oppilaitoksia koskevaksi kokonaisuudeksi lasten ja nuorten eri ikäkaudet huomioiden. Tämä tapahtuu hyvän ja voimakkaasti verkottuneen yhteistyön avulla lasten/nuorten ja huoltajien, sekä opetus- ja muiden hallinnonalojen henkilöstön kesken suunnitelmallisesti ja joustavasti. Oppilashuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Oppilashuoltoa koskevat paikallisesti päätettävät asiat on käsitelty oppilashuoltosuunnitelman laadinnan ja hyväksynnän yhteydessä. Koulukohtaisesti päätettävät asiat hyväksytään lukuvuosittain osana koulujen toimintasuunnitelmia. Oppilashuollon arviointia toteutetaan sekä oppilashuollon ohjausryhmän että koulujen toimintakertomusten kautta.

Oppilashuollon malli
Oppilashuollon asiantuntijaryhmän määrittäminen
Oppilashuoltokertomus

8.2 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Oppilashuoltosuunnitelma laadittiin moniammatillisen työryhmän työnä, hyväksyttiin sivistyslautakunnassa joulukuussa 2014. Oppilashuoltosuunnitelma on koko kunnan yhteinen. Suunnitelmaa laatinut työryhmä jatkaa toimintaansa oppilashuollon ohjausryhmänä ja kokoonpanossa huolehditaan siitä, että sekä opetuksen että sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten edustus on riittävää. Pirkkalan kunnan koulukuraattori- ja psykologipalvelut tuotetaan perusturvaosastolle perustetulla Lasten ja nuorten tukipalvelut -tulosalueella.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

9 Kieleen ja kulttuuriin sisältyviä erityiskysymyksiä

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityispiirteet on kuvattu paikallisesta näkökulmasta katsottuna riittävän kattavasti.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

10 Kaksikielinen opetus

Pirkkalassa kunnan koulujen opetuskieli on suomi. Kielirikasteista opetusta voidaan käyttää joissakin kouluissa tai tietyillä vuosiluokilla. Tällöin alle 25 % oppiaineiden sisällöstä opetetaan muulla kuin koulun opetuskielellä. Kielirikasteisen opetuksen tavoitteet eri oppiaineiden opetuksen ja oppimistulosten osalta ovat perusopetuksen päättyessä samat kuin sellaisessa opetuksessa, joka ei ole kielirikasteista. Kielirikasteisen opetuksen mahdollisesta käytöstä päätetään lukuvuosittain hyväksyttävässä koulun toimintasuunnitelmassa.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus

Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvassa voidaan määrätä erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä. Pirkkalan kuntaa opetuksenjärjestäjänä tämä erityinen koulutustehtävä ei koske.

Linkki valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin

12.1 Valinnaisuus vuosiluokilla 4-6

Valinnaisuuden tehtävänä on syventää oppilaiden oppimista ja laajentaa heidän opintojaan jokaisen oman mielenkiinnon mukaisesti. Valinnaisuus tukee myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Vuosiluokille 4-6 on laadittu oppiainerajat ylittäviä, monialaisia valinnaisia aineita. Vuosiluokkien 4-6 oppilaille, tarjottavien valinnaisaineiden määrä on sidoksissa oppilas- ja henkilöstömäärään. Aihekokonaisuuksien alle voidaan laatia useita kursseja. Kurssiin laajuus voi olla 0,5 tai 1 vuosiviikkotunti. Valinnaisaineet voidaan kouluissa joko luokkatasoittain tai joustavin ryhmittelyin.

Vuosiluokat 4-6

Kielet ja kansainvälisyys, tutustuminen vieraisiin kieliin ja kulttuureihin, kansainvälisyyskasvatus ja -projektit

Luonto ja tiede, kestävä kehitys, ympäristöteemat, luonnontieteelliset tutkimukset ja tiedepajat

Taide ja kulttuuri, syventäviä opintoja kädentaitoihin, ilmaisuun, musiikkiin, kuvataiteisiin ja kirjallisuuteen liittyen

Terveys ja hyvinvointi, liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan kehittäminen, erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen, hyvinvointiteemat

Tieto- ja viestintäteknologia, arjessa ja opiskelussa hyödyllisten digitaitojen syventämistä, tutustumista esimerkiksi robotiikkaan, koodaamiseen, laajennettuun todellisuuteen ja kuvan sekä videon käsittelyyn.

Yrittäjyys ja yhteiskunta, oma talous, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yrittäjyystaitojen harjoitteleminen

12.2 Valinnaisuus vuosiluokilla 8-9

Valinnaiset aineet jaetaan kaikille pakollisiin taide- ja taitoaineisiin sekä muihin valinnaisiin. Oppilaiden on valittava vähintään yksi kahden vuosiviikkotunnin mittainen taide- ja taitoaine sekä vuosiluokalle 8 että vuosiluokalle 9. Aine voi olla sama molempina vuosina.

Taide- ja taitoaineiden lisäksi oppilas valitsee myös yhden kahden vuosiviikkotunnin mittaisen valinnaisaineen sekä vuosiluokalle 8 että 9. Tämä valinnaisaine voi olla myös taide- ja taitoaine, ei kuitenkaan sama aine, jonka oppilas on valinnut taide- ja taitoaineen valinnaiseksi. Aine voi olla sama molempina vuosina. Valinnaisainetta ei valita kumpanakaan vuonna, mikäli oppilas on valinnut B2-kielen. Oppilas valitsee lisäksi 9. vuosiluokalla yhden vuosiviikkotunnin mittaisen syventävän valinnaisaineen sekä yhden vuosiviikkotunnin mittaisen soveltavan oppiainerajat ylittävän valinnaisaineen.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (2 vvt)

kotitalous
kuvataide
käsityö
liikunta
musiikki
Valinnaiset aineet (2 vvt)

biologia
kotitalous
kuvataide
käsityö
liikunta
matematiikka
musiikki
yhteiskuntaoppi
äidinkieli ja kirjallisuus
Syventävät valinnaiset aineet (1 vvt)

englanti
kotitalous
kuvataide
käsityö
liikunta
matematiikka
musiikki
ruotsi
yhteiskuntaoppi
Soveltavat valinnaiset aineet (1 vvt)

Euroopan halki 30 päivässä (hi, ue, et)
fysiikan ja kemian laboratoriokurssi (fy, ke)
hyvinvointi (bi, li, te)
kielet ja ruokakulttuuri (vieraat kielet, ko)
maailmankansalaisen kypsyyskoe (ge, yh)
musiikkivideokurssi (ku, mu)
retkeilykurssi (bi, li)
robottikurssi (fy, ks, ma)
teksti, kynä ja kone (ai, ma)

Liikuntapainotteisuus Pirkkalan yläasteella

Toiminnan ensisijainen tavoite on vahvistaa oppilaiden liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa. Liikuntaluokka mahdollistaa liikuntasuuntautuneiden oppilaiden lisäeriyttämistä. Liikuntaluokan liikunnan lisätuntien opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on ohjata nuoria urheilijan polulla vahvistamalla liikunnallisia perusvalmiuksia kuten koordinaatio, tasapaino, liikkuvuus, kehonhallinta, lihaskunto, nopeus, kestävyys.

Oppilaiden liikuntaosaamista tuetaan liikkumistaitojen lisäksi liikuntatietämyksellä, esimerkiksi harjoittelun suunnittelusta, vaikutuksista, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveellisistä elintavoista sekä liikkujan arjen rytmittämisestä. Urheilijan polun rakentamisessa korostetaan elämänhallintataitoja sekä opiskelun ja urheilun tasapainoa. Liikuntaluokkien toimintaan seurayhteistyö sopii luontevasti ja sitä voidaan hyödyntää opettajan harkinnan mukaisesti.

Liikuntapainotuksen valitessaan oppilas samalla valitsee taito- ja taideaineiden valinnaiseksi (2 vvt) sekä valinnaisaineeksi (2 vvt) liikunnan 8- ja 9-vuosiluokalle.

Linkki Oppiaineet vuosiluokilla 1-2

Linkki Kielenopetuksen varhentamisen opetussuunnitelmaan

Linkki Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

Linkki A1-kielen (englanti) tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 3-6, päivitetyt tiedot 1.8.2021 alkaen

Linkki Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

Linkki Valinnaiset oppiaineet vuosiluokilla 7-9

Linkki Käsityön opetussuunnitelma vuosiluokilla7-9, muutokset 1.8.2021 LUKIEN

Opiskelun ja arjen taidot -kurssi