Lapsen odotusaikana alkaa valmistautuminen elämänmuutokseen ja lapsen syntymään, mutta myös kasvu vanhemmuuteen. Vanhemmuus on elämänmittainen prosessi, johon kuuluu monenlaisia asioita; hoivaamista, kasvattamista, oppimista, ohjaamista, huolta ja joskus murhettakin, mutta myös paljon iloa ja riemua. Siis elämää! Jo odotusaikana tulevat vanhemmat tutustuvat vauvaan mm. liikkeitä seuraamalla ja heille muodostuu mielikuva syntyvästä vauvasta. Vaikka lapsia olisi perheessä jo ennestään, uusi lapsi syntyy aina erilaiseen tilanteeseen ja jokainen lapsi on ainutlaatuinen.

Odotusaikaa väirittää usein ilo ja toiveet tulevasta. Toisinaan odotus voi herättää myös pohdintoja vanhemmuudesta, osaanko, pärjäänkö, olenko riittävän hyvä, miten yhdessä selviämme uusista haasteista? Kaikenlaiset mietteet ja tunteet kuuluvat asiaan ja niistä voi keskustella esim. neuvolassa. Odotusajan neuvolapalvelut äitiysneuvolassa valmistavat osaltaan perhettä vauvan syntymään ja neuvolakäynneillä varmistellaan raskauden sujuminen odotetusti äidin ja vauvan hyvinvointia seuraamalla. Kumppanin toivotaan osallistuvan neuvolakäynteihin yhdessä odottajan kanssa. Neuvolapalveluiden tärkein tavoite on odottajan, lapsen ja koko perheen hyvinvointi. Neuvolasta perhe voidaan ohjata tarvittaessa myös muun tuen piiriin.

Lapsen jokainen kehitysvaihe on ainutlaatuinen ja ilonaiheita tuottava. Suurin osa vauvoista on tyytyväisiä, mutta joskus pieni vauva voi myös valvottaa ja olla itkuinen. Vauvan syntymän jälkeen ja arjen tasaannuttua vanhemmat tulevat varmemmiksi hoitajiksi ja oppivat tulkitsemaan vauvan viestejä. Löydät tietoa lapsen ensimmäiseen ikävuoteen kuuluvista tarpeista ja kasvuun kuuluvista kehitysvaiheista täältä. Monesti tuoreet vanhemmat saavat tukea vanhemmuuteen läheisiltään. Usein ilon aiheet ja huolet ovat samankaltaisia eri perheissä. Vertaistuesta voi olla apua monessa tilanteessa. Alapuolella olevasta sinisestä laatikosta löydät tietoa kohtaamispaikoista. Vanhemmuuden tuki-sivulta löydät tietoa vanhemmuutta tukevista palveluista.

Raskaus ja vauva-aika muuttavat myös parisuhdetta. Tulevan lapsen odotus ja vanhemmuus ovat ihana yhteinen kokemus ja voi vahvistaa parisuhdetta. Joskus uusi tilanne aiheuttaa myös haasteita parisuhteelle. Parisuhteeseen ja yhteiseen aikaan kannattaa panostaa lapsen syntymän jälkeen, sillä vanhempien hyvinvointi heijastuu myös lapsen hyvinvointiin. Parisuhteen tuki-sivulta löydät tietoa parisuhteen tuen palveluista.



KOHTAAMISPAIKAT

Avoin varhaiskasvatus

Wivintuvalla, avoimessa varhaiskasvatuksessa toimii Vauvatupa. Vauvatupaa järjestetään perjantaisin klo 12.30-14. Vauvatupa on tarkoitettu alle vuoden ikäisille lapsille huoltajineen. Tupatoiminta on perheille maksutonta.

Vauvakahvila Valonsäde

Seurakunnan vauvakahvilan ovet ovat avoinna 6.9. alkaen tiistaisin klo 13-15 aina marraskuun loppuun asti. Vauvakahvila viettää syyslomaa viikolla 42. Tarjolla seuraa, sosetta ja sumppia.

Imetyspoliklinikka

Neuvolan imetyspoliklinikka on avoinna perjantaisin klo 9-11.

 

Pirkkalan seurakunnan perhetoiminta

Pirkkalan seurakunta haluaa olla perheenne mukana tukemassa lapsen kasvua, tuomassa arkeenne pieniä ilon hetkiä sekä ohjaamassa lasta hänen hengellisessä kasvussaan.

 

MLL Pirkkalan yhdistys

Perhekahviloissa tapaat samassa elämäntilanteessa olevia aikuisia. Pannu on kuumana sekä lapsille on leluja ja leikkikavereita. Liikuntaleikkikoulussa tarkoitus on tukea lapsen liikunnallista kehitystä monipuolisilla puuhilla. Kurkkaa MLL:n paikallisen toiminnan tarjonta linkin takaa.

 

 

 

PERHE- JA SYNNYTYSVALMENNUS

Perhe- ja synnytysvalmennuksen tavoitteena on valmentaa ensisynnyttäjä perhettä synnytykseen, imetykseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen. Kysy lisää valmennuksesta omalta neuvolan terveydenhoitajalta!

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN
Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, lapsen isyyden vahvistaminen edellyttää toimia lapsen vanhemmilta ja viranomaisilta. Isyyden tunnustaminen on mahdollista raskausaikana (isyyslaki 16 §), jos on selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä. Lisäksi äidin tulee hyväksyä tunnustaminen. Suositeltu tunnustamisajankohta on raskauden puolenvälin jälkeen. Isyyden tunnustamisen voi vastaanottaa äitiysneuvolassa vain terveydenhoitaja tai sosiaalipalveluiden lastenvalvoja.

ÄITIYDEN TUNNUSTAMINEN

Äitiyslain mukaan lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen (2 §). Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella (3 §). Äitiyslain voimaantulosäännöksen mukaan (54 §) toisen äidin äitiys voidaan vahvistaa hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella, kun suostumus hedelmöityshoitoon on annettu lain voimaantulon (1.4.2019) jälkeen. Suostumuksia ei voida täydentää enää sen jälkeen, kun raskaus on jo alkanut.


Kela opastaa: Mitä tukia lapsiperheelle

Tämä sisältö ei näy, sillä evästeiden käyttöä ei ole hyväksytty.

 Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. Tutustu Kelan perhe-etuuksiin!

 

 

TUKEA PERHEELLE

 

Äitiysneuvola

Oletko raskaana? Ota yhteyttä äitiysneuvolaan, linkin takaa löydät neuvolan yhteystiedot. Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata äidin, syntyvän lapsen sekä perheen olosuhteisiin nähden paras mahdollinen terveys sekä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riskiraskaudet ja -perheet. Tavoitteena on tukea terveiden elämäntapojen omaksumisessa sekä vahvistaa perheiden sisäisiä ihmissuhteita. Terveystarkastukset ja seurantakäynnit ohjelmoidaan yksilöllisesti.

Lastenneuvola

Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään sekä huolehditaan rokotusohjelman mukaisten rokotusten antamisesta. Vanhempia tuetaan ja rohkaistaan kasvatusasioissa yksilöllisesti, perhetilanteet huomioiden. Lastenneuvolasta voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin esim. psykologin, puheterapeutin tai fysioterapeutin vastaanotolle.

Neuvolan perheohjaaja

Perheohjaajan tuki on tarkoitettu vauvaa odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Perheohjaus  on maksutonta keskustelu- ja ohjausapua pääsääntöisesti perheen kotona. Perheohjaajan kanssa perhe voi keskustella mieltä painavista asioista ja miettiä yhdessä ratkaisuja pulmatilanteisiin. Tarkoitus on, että perheet saavat tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja pienempiinkin huolenaiheisiin jo varhaisessa vaiheessa. Perheohjaaja toimii yhteistyössä neuvolan ja muiden lasta ja perhettä tukevien tahojen kanssa.

 

Suun terveydenhuolto

 Suunterveyden ylläpitämiseksi avainasemassa ovat terveelliset elintavat, suun ja hampaiden itsehoito sekä säännölliset suun terveydenhuollon tutkimukset. Lue lisää suun omahoidosta! Raskausaikana ei tarvitse erityisesti käydä hammashoidossa, jos hampaita on hoidattanut säännöllisesti. Hammashoitoon voi varata ajan, jos edellisestä ajasta on pitkä aika. Lisäksi ensimmäistä lasta odottaville perheille on perhevalmennuksessa suun hoidon osio.

 

Lastenvalvoja

Lastenvalvoja huolehtii avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisestä sekä vahvistaa vanhempien sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatusavusta.

 

Perheneuvola

Perheneuvola palvelee 0-12 -vuotiaiden lasten perheitä, joilla on mm. huolta lapsen kehityksestä ja käytöksestä, vanhemmuuden tuen tarvetta tai parisuhteen vaikeuksia. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Lähetettä ei tarvita, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä perheneuvolan psykologiin tai sosiaalityöntekijöihin.


Lapsiperheiden kotipalvelu

Kotipalvelun tavoitteena on tukea lapsiperheiden arjen sujumista, vanhempien voimavaroja sekä lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä. Palvelutarvetta arvioidessa määritellään työskentelyn tavoitteet ja arvioitu kesto yhdessä perheen kanssa. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai
muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen elämäntilanteen perusteella perheille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen lastenhoidosta, kasvatuksesta sekä muista jokapäiväiseen elämään kuuluvista tehtävistä.

 

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada lapsen kasvun ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset apua ja neuvontaa jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen ja lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteeseen.

 

 

ERITYISPALVELUIDEN TUKI

Lastensuojelu

Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

 

Vammaispalvelut

Kaikkien lasten kasvun ja kehityksen tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti yleisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta. Näitä palveluja ovat esimerkiksi neuvolapalvelut, neuropsykiatrinen valmennus ja sosiaalipalvelujen perhetyö. Mikäli vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja yleisten palvelujen kautta, voidaan palveluja järjestää vammaispalvelulain nojalla. Lisäksi kehitysvammaiselle henkilölle voidaan järjestää palveluja kehitysvammalainsäädännön nojalla, mikäli vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole riittäviä. Linkki ohjaa Tukea elämiseen sivustolle, josta voit valita palvelut Avun tarvitsija -otsakkeen alta kehitysvammainen tai vammainen.