Valitse sivu

Muuttuva kunta

Maatalousvaltainen elinkeinorakenne 

Vuonna 1922 Pirkkala oli selkeästi maatalousvaltainen kunta. Ainoa suurteollisuusyritys oli Pyhäjärven rannassa Partolan alueella toiminut Pyhäjärven Saha Oy. Saha oli merkittävä työnantaja ja sen työntekijöiden määrä nousi vuoden 1922 84 hengestä 1930-luvun 150 henkeen. Ajan myötä sahan toiminta kuitenkin väheni ja loppui kokonaan 1950-luvulla.

Partolan kenkätehdas aloitti toimintansa vuonna 1928 ja siitä kehittyi nopeasti merkittävä työnantaja Pirkkalaan. Tehdas oli kunnan yksi suurimmista työnantajista aina vuonna 1986 tapahtuneeseen konkurssiinsa saakka.

Elinkeinorakenne muuttui kehityksen mukana ja 1950-luvulla suurin osa Pirkkalan asukkaista oli teollisuuden palveluksessa. Huomattava osa näistä teollisista työpaikoista oli kunnan ulkopuolella Tampereella, jonka johdosta kunnan työpaikkaomavaraisuus oli läänin pienin. Vähitellen teollisuuden merkitys alkoi laskea ja 1990-lulla suurin osa kunnan asukkaista sai toimeentulonsa erilaisista palveluista. Suurimmaksi työnantajaksi oli noussut Pirkkalan kunta. Myös uudet palvelualoille suuntautuneet työpaikat nostivat osaltaan kunnan työvoimaomavaraisuutta.

Palvelut kehittyvät 

Kunnallistekniikka kehittyi asutuksen lisääntymisen myötä. Vesihuollon suunnitelmallista järjestämistä pidettiin kuntasuunnittelun tärkeimpänä haasteena. Perinteisesti vesi saatiin omasta kaivosta ja jätevedet johdettiin avo-ojiin tai imeytettiin maahan. Uudelle Haikan omakotialueelle perustettiin jo vuonna 1938 Haikan vedenjohto-osuuskunta. KUVA: Rajasalmen silta avattiin virallisesti vuonna 1974.

Liikenneolot paranivat 1950-luvulta alkaen kun vanhoja teitä kunnostettiin ja uusia rakennettiin. Teiden valaistus alkoi 1960-luvulla, ensin kuntakeskuksen ympäristössä sekä eri asutusalueilla. Vuonna 1970 kunta päätti rakentaa uudet tiet kestopäällysteisinä, myös vanhojen teiden päällystäminen aloitettiin. Osana Tampereen ohitustietä valmistui Rajasalmen silta vuonna 1973. Seuraavana vuonna virallisesti avattu silta yhdisti Pirkkalan ja Nokian. Pitkään suunniteltu Tampere-Pirkkalan lentokenttä avattiin liikenteelle vuonna 1979.

Antti ja Matti Suojärvi aloittivat linja-autoliikenteen Pirkkalan ja Tampereen välillä vuonna 1926 ja Suojärven yhtiöstä kehittyi linjan johtava liikennöitsijä. Vuonna 1985 Suojärven yhtiö myytiin Väinö Paunu Oy:lle. Linja-autoliikenteen kehittyessä loppui ennen niin tärkeä Pyhäjärven laivaliikenne lopullisesti vuonna 1947.

Pirkkalan ensimmäinen postitoimisto avattiin Kirkonpiirin kansakoululle vuonna 1925. Se toimi kunnan ainoana postitoimistona aina vuoteen 1940 saakka, jolloin perustettiin Naistenmatkalle kunnan toinen postitoimisto. Postitoimistoja perustettiin lisää ja 1970-luvulla Pirkkalassa toimi jo kuusi postiasemaa. Tämän jälkeen niiden lukumäärä on vähitellen vähentynyt takaisin yhteen kappaleeseen. Ensimmäiset puhelinjohdot Pirkkalan ja Tampereen välille rakennettiin vuonna 1919 ja vuonna 1922 Pirkkalassa laskettiin olleen 30 puhelinta. Vähitellen puhelimista tuli lähes joka kodin yhteydenpitoväline ja vuonna 1990 puhelinliittymiä oli jo 4990. Ensimmäinen puhelinkoppi rakennettiin Toivioon vuonna 1956.

Muuttovoittoinen Pirkkala 

Väkiluku lisääntyi ripeästi jatkosodan jälkeen kun Pirkkalaan muutti suurimmaksi osaksi Sakkolasta lähteneitä siirtolaisia. Vuonna 1948 Pirkkalaan oli sijoitettuna 786 siirtolaista, mikä oli 28 % kunnan asukkaista. Maanluovutus asutustoimintaa varten koski suurimpia maatiloja ja seurakuntaa. Maansaantiin oikeutettuja oli 187, joista suurimman osan muodostivat rintamasotilaat. Eniten asutustiloja muodostui Partolaan, jonne syntynyt Toivion omakotialue käsitti 2/3 kaikista asutustiloista.

1950-luvulla Pirkkalan muuttovoitto oli voimakasta ja uusia asuinalueita rakennettiin vanhojen lisäksi. Asutuksen painopiste siirtyi kunnan itäisiin osiin lähelle Tampereen rajaa. Tähän vaikutti oleellisesti Tampereen puolella sijainnut Valmetin tehdas. Seuraava nopea väestönkasvu ajoittuu 1970-luvulle, jolloin Pirkkala oli yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Voimakkaasta muuttoliikkeestä johtuen Pirkkalan väestö oli nuorempaa kuin Pirkanmaalla keskimäärin.

Poliittiset muutokset 

Poliittisessa elämässä Sosiaalidemokraatit olivat Pirkkalan suurin puolue vuoden 1979 eduskuntavaaleihin saakka, jolloin suurimmaksi puolueeksi nousi Kokoomus. Pirkkalan kunnan kasvaessa myös valtuutettujen määrä on noussut vuoden 1929 15:sta vuoden 2008 43:een.

2000-luvun Pirkkala on hyvin voimakkaasti kasvava kunta ja oleellinen osa Tampereen seutukuntaa.

(Teksti: Juha Jonkka 2014)

Löysitkö mitä etsit?

Kiitos palautteesta"