Kapinat ja sodat

4.1. Varhaiset kapinat

Veronkannon yhteydessä tapahtui joskus yhteenottoja, mutta kaksi niistä johti kapinaan. Ensimmäinen ajoittuu vuoden 1438 lopulle ja tunnetaan ns. Davidin kapinan nimellä. Kapinajohtaja David oli kotoisin Anian kylän Heikkilän talosta.

Toinen, nuijasodan nimellä tunnettu kapina, sijoittuu vuosien 1596 ja 1597 vaihteeseen. Nuijasodan, joka sai nimensä talonpoikien alkeellisesta aseistuksesta, ratkaiseva taistelu käytiin Pirkkalan pitäjän alueella. Ennen ratkaisevaa taistelua Suomen käskynhaltijan, marski Klaus Flemingin, joukot majoittuivat Pirkkalan pappilan alueella. Jaakko Ilkan johtama nuijasota ei ollut vain paikallinen ilmiö vaan liittyi yleiseurooppalaisten talonpoikaiskapinoiden sarjaan, jonka syitä olivat mm. raskas sotilasrasitus ja valtataistelut valtakunnan sisällä. Pirkkalan pappilan edustalle on pystytetty nuijasodan muistomerkki vuonna 1996. KUVA: Nuijasodan muistomerkki Pirkkalan pappilan edustalla. Kuva Juha Jonkka.

4.2. Ruotulaitos

1600-luvulla Ruotsin armeija organisoitiin uudelleen ja järjestelmä tunnetaan ruotulaitoksen nimellä. Siinä talonpojat ruoduittain järjestivät miehen armeijaan. Valittu mies saattoi tosin palkata itselleen sijaisen. Isommat tilat saattoivat verovapautta vastaan varustaa ratsumiehen. Nykyisen Pirkkalan alueella muodostui pysyviksi ratsutiloiksi eli rustholleiksi Kataisto, Valkila, Suuppa, Sankila, Partola, Haikka sekä Anian Heikkilä. Pisimpään rusthollina toimi Heikkilä, joka aloitti ratsaan varustamisen 1635.

Tarkat tiedot armeijaan otetuista Pirkkalan miehistä alkavat vuonna 1626, jolloin perustettiin vakinaiset rykmentit. Vuosien 1626–1648 väentotot koskivat lähes 300 miestä, mikä on todella paljon verrattuna sitä pitäjän noin 1500 hengen asukaslukuun. Asekuntoiset itselliset ja irtolaiset otettiin ensimmäisiksi armeijaan, sen jälkeen rengit, talojen pojat ja lopulta isännätkin. KUVA: 1700-luvun miekkoja. Nokian kirkkomuseo. Kuva Juha Jonkka.

Pirkkalan ruotusotilaat oli sijoitettu Porin rykmenttiin ja sen joukoissa heitä taisteli 30-vuotisessa sodassa (1618–1648) mm. Saksan Leipzigissä, jossa Ruotsin armeija saavutti suuren voiton. Suuressa Pohjan sodassa (1700–1721) monien Pirkkalan sotilaiden kohtalona oli kuolla ennen varsinaisia taisteluita Baltiassa raivonneisiin kulkutauteihin. Vuonna 1713 olivat venäläiset ensimmäisen kerran historiallisena aikana tunkeutuneet myös Pirkkalan alueelle. Venäläisten miehitys päättyi Pirkkalassa samoin kuin muualla Suomessa vuonna 1721. Monet muutkin Ruotsin 1700-luvulla käymät sodat veivät Pirkkalan miehiä sotatantereille valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Pommerin sodan (1757–1762) tuomisina on mainittu peruna, joka tosin yleistyi Pirkkalassa vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Suomen sota (1808–1809) toi venäläiset sotilaat ja sodan rasitukset jälleen myös Pirkkalaan. Mistään suurista sodanaikaisista tuhotöistä ei Pirkkalan alueella kuitenkaan raportoitu. Sota päättyi Haminan rauhaan, jonka ehtojen mukaan Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Keisarin suostumuksella lakkautettiin Suomen ruotujakoinen armeija.

4.3. Itsenäisyyden aika

Vuonna 1917 itsenäistynyttä Suomea kohtasi seuraavana vuonna sisällissota punaisten ja valkoisten kesken. Sota kosketti Pirkkalaa suuresti sen keskeisen sijainnin vuoksi. Kunnan väestöstä menehtyi joko sodassa tai vankileireillä 1,8 % ja kuolleisuus nousi vuonna 1918 2.6-kertaiseksi verrattuna edelliseen vuoteen. Aineellisia vahinkoja kertyi eniten tulipaloista ja ryöstöistä. Tulipalojen joukossa oli myös Nuolialan kylän Pereen talo, jossa Nuolialan piirin kansakoulu tuolloin toimi. Kun sodan päättymisestä oli kulunut 50 vuotta 16.5.1968, paljastettiin Pirkkalassa Jääkärimuistomerkki. KUVA: Sisäkuva Pirkka-Häme kanttiinista (JR 27). Pirkkalan miehet olivat mukana Pirkka-Hämeen miesten kanssa Jalkaväkirykmentti 27:ssä. Kuva SA-kuva.

Sota ajan (1939–1945) Talvi- ja jatkosodassa suuri osa Pirkkalan sotilaista taisteli Karjalan kannaksella. Samoilla paikoilla toimi lottina myös Pirkkalan naisia, mm. muonitustehtävissä. Sodissa Pirkkalasta kaatui yhteensä 41 miestä, joka oli 1,5 % kunnan väkiluvusta. Vertailun vuoksi voi todeta, että Suomen kokonaistappiot olivat 2,2 % kokonaisväkiluvusta. Sodissa jaettiin korkeita Mannerheim-ristin kunniamerkkejä 191 kappaletta ja yksi saajista oli maanviljelijä Erkki Korpi Pirkkalasta.