Pitkä esihistoria

1.1. Varhaiset asukkaat

Pirkkalan alueelta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja, joilta on löytynyt merkkejä ihmisen asumisesta. Sellaisia merkkejä ovat esimerkiksi kiviesineet, saviastioiden osat ja luunpalat. Varsinaisten asuinpaikkojen ulkopuolelta on irtolöytöinä saatu talteen erilaisia kiviesineitä kuten kivikirveitä, talttoja ja nuolenkärkiä. Pirkanmaan maakuntamuseo on inventoinut Pirkkalan kiinteät muinaisjäännökset vuonna 1998.

Vuosina 2012–2013 Pirkanmaan maakuntamuseo on suorittanut Pirkkalankylässä arkeologisia kaivauksia, joissa on löytynyt sekä kivi- että rautakautisia löytöjä. Tehdyt arkeologiset tutkimukset osoittavat kylän syntyneen rautakautisen asutuksen pohjalta viimeistään 800–1050 jKr. Pirkkalankylän ensimmäinen muinaislöytö oli miekan väistin ja sen löysi Esko Prihti vuonna 1964. Myöhemmin alueelta on löydetty mm. harvinainen luulusikka, joka on ajoitettu 900-luvulle.

Vanhan Muinais-Pirkkalan muinaisjäännöksistä näkyvin on nykyisen Nokian kaupungin alueella sijaitseva Siuron linnavuori. Muinaislinna on ollut yksi rautakautisen pitäjän tunnusmerkeistä ja Siuron linnavuori on yksi viidestä suurimmasta. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan 70 muinaislinnaa.

Pirkkalan kiinteät muinaisjäännökset. Merkittävä rautakautinen ja historiallinen kohde on Pirkkalankylän Tursiannotko, jossa sijaitsi myöhäiskeskiajalla maakunnan suurimpia ryhmäkyliä. (Teoksesta Pirkaanmaan kiinteät muinaisjäännökset II).