Vammaispalvelut

Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Lain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa sekä lisätä yksilöllisiä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluita ja etuuksia muun lain nojalla.

Vammaispalvelut jaetaan subjektiivisiin ja harkinnanvaraisiin palveluihin. Vammaisten edustajana ja tiedonvälittäjänä Pirkkalassa toimii vammaisneuvosto, joka on kunnassa toimivien vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvostosta saa lisätietoa tästä linkistä.

Lisätietoa ja neuvontaa saa vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.

Subjektiiviset palvelut

Kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus vaikeavammaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien järjestämiseen. Nämä palvelut ja tukitoimet määritellään välttämättömiksi, jotta vaikeavammainen henkilö suoriutuisi mahdollisimman itsenäisesti tavanomaisista elämäntoiminnoista.

Kuljetuspalvelut

Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pysyvä tai pitkäaikainen. Kuljetuspalvelua myönnettäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen apu korostaa vammaisen henkilön omaa valinnanvapautta ja itsenäisyyttä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammainen henkilö kykenee määrittelemään avun sisällön, toteutustavan ja toteuttamisajan. Henkilökohtaista apua toteutettaessa vaikeavammaisen henkilön pitää kyetä ohjaamaan tilannetta ja toimintaa, jossa avustaja työskentelee ja saa vaikeavammaiselta henkilöltä toimintaohjeensa. 

Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään edelleen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella.  

 Kunnan on järjestettävä henkilökohtaista apua päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.

Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta

Vaikeavammaisen asiakkaan päivätoiminnan tulee olla aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, joka tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työikäistä työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua työtoimintaan, ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Asunnon muutostyöt

Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen laajentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt.

Asunnon välineet ja laitteet

Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee niitä suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Asunnon välineitä ja laitteita ovat kiinteästi asennettavat laitteet, kuten ovenavauslaitteet ja nostolaitteet. Hissejä kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole.

Palveluasuminen

Palveluasumista järjestetään vaikeavammaisille henkilöille, jotka pystyvät vastaamaan itsestään sekä tekemään itsenäisiä ratkaisuja asumiseen ja muuhun jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, mikäli henkilö on jatkuvan laitoshuollon tarpeessa.

Harkinnanvaraiset palvelut

Taloudellista tukea määrärahasidonnaisiin, kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Vammaispalvelulaki kuitenkin edellyttää, että määrärahoja näihin palveluihin ja tukitoimiin varataan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet

Vammaispalvelulain tarkoittama taloudellinen tuki kohdistuu välineisiin, koneisiin ja laitteisiin, joita henkilö tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa, viestinnässä ja henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa, ja jotka eivät kuulu lääkinnällisenä kuntoutuksena korvattaviin apuvälineisiin.

Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vammainen henkilö ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkisia joukkoliikennevälineitä.

Autoavustusta myönnetään vaikeavammaisen henkilön jokapäiväiseen liikkumiseen. Tukea auton hankintaan ja lisälaitteisiin myönnetään ensisijaisesti silloin, kun oma auto mahdollistaa työssäkäynnin, opiskelun tai muun aktiivisen toiminnan edellyttämän jokapäiväisen liikkumisen. Avustus voidaan myöntää myös silloin, kun perheessä on vaikeavammainen lapsi, joka ei vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana ja jonka säännöllistä kuljetustarvetta ei ole muutoin pystytty turvaamaan.

Kodinkoneen korvaaminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun koneen avulla mahdollistuu vammaisen henkilön omatoiminen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista. Olennaista on, että kodinkone on nimenomaan henkilön vamman tai sairauden vuoksi tarpeellinen. Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä.


Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennusta järjestetään vammaiselle henkilölle tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena. Toimintaa toteutetaan määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön yksilöllinen sopeutumisvalmennus kuten esimerkiksi liikkumistaidonohjaus on ensisijaista. Kurssimuotoisessa sopeutumisvalmennuksessa ovat etusijalla paikalliset kurssit, kuten lasten tukiviittomien ryhmäopetuskurssit. Sopeutumisvalmennuksena ei tueta loma- tai virkistystoimintaa.

Ylimääräiset vaatekustannukset

Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.

Ylimääräiset ravintokustannukset

Ylimääräisiä erityisravintokustannuksia voidaan korvata, mikäli vammainen henkilö joutuu vammasta johtuen käyttämään erityisravintovalmisteita, ja hänelle aiheutuu siitä huomattavia lisäkustannuksia siltä osin, kuin niihin ei saa korvausta muun lain nojalla.

Kehitysvammahuollon palvelut

Kehitysvammahuollossa toteutetaan yksilöllistä palveluohjausta, jonka avulla pyritään löytämään kehitysvammaiselle henkilölle ja hänen perheelleen sopiva palvelukokonaisuus. Kehitysvammaisten palvelut järjestetään ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja tarvittaessa erityispalveluina.

Kehitysvammaisten palveluiden järjestämisestä vastaa aina kotikunta. Pirkkala ostaa laitoshoidon ja kehitysvammapoliklinikan erityispalveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Muut tarvittavat kehitysvammahuollon erityispalvelut ostetaan joko toisilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta.