Lastenvalvoja: isyys, huolto ja elatus

Isyyden selvittäminen

Jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa lapsen syntyessä, lapsen isyys vahvistetaan tunnustamalla. Ennen vahvistamista tehdään isyysselvitys, jonka tarkoituksena on varmistaa miehen biologinen isyys. Äidille lähetetään kutsu isyysselvitykseen väestörekisteriltä saadun ilmoituksen perusteella. Isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka.

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Isyyden vahvistuttua isä on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Lapselle voidaan antaa isän sukunimi, ja hän saa perintöoikeuden isään ja isän puoleiseen sukuun. Jos lapsen isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja muita etuuksia.

Jos isyys on epäselvä, lapsen isän selvittämiseksi voidaan suorittaa veritutkimus. Lähetteen veritutkimuksiin saa lastenvalvojalta. Mikäli mies ei halua tunnustaa isyyttään, asia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa. Jos äiti ei halua isyyttä selvitettäväksi, hän voi kieltäytyä siitä lastenvalvojan luona. Isyys voidaan kuitenkin vahvistaa käräjäoikeudessa äidin kieltäytymisestä huolimatta, jos isä haluaa tunnustaa lapsen.

Isyyden tunnustamisen yhteydessä lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen yhteishuoltajuudesta. Jos sopimusta ei tehdä, on äiti yksin lapsen huoltaja.

Lapsen huolto ja tapaaminen

Avioliitossa molemmat puolisot vastaavat yhdessä lapsen huollosta ja kasvatuksesta. Mikäli perheen tilanne muuttuu vanhempien eron vuoksi, vanhemmat voivat laatia kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeuksista ja elatuksesta. Sopimusten tarkoituksena on turvata lapsen etu ja läheisten ihmissuhteiden jatkuminen.

Sopimuksessa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan päättää, onko lapsen huoltajana äiti tai isä yksin, vai onko vanhemmilla yhteishuoltajuus. Sopimuksessa päätetään myös siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen terveydenhoidosta, sukunimestä, asuinpaikasta, koulutuksesta, passin hankinnasta ja alle 15-vuotiaan lapsen uskonnosta. Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti.

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tällöin yleensä myös sovitaan, kumman luona lapsi asuu ja miten lapsen tapaamiset toisen vanhemman kanssa järjestetään. Sopimus laaditaan ja vahvistetaan lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta yksimielisyyteen, siirtyy ratkaisu käräjäoikeudelle.

Elatusturva

Elatusturvalla tarkoitetaan lapsen elatuksen varmistamista siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Elatusturva pitää sisällään elatusavun ja elatustuen. Se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselleen elatusapua. Elatusavun vahvistaminen voidaan tehdä elatussopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Elatustukea maksetaan lapselle, jonka elatusvelvollinen vanhempi on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai ei pysty maksamaan sitä.

Elatusapu

Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan. Elatusavun suuruuteen vaikuttaa lapsen elatuksen tarve ja vanhempien maksukyky. Vanhemman velvollisuus maksaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Elatusapu vahvistetaan ensisijaisesti elatussopimuksella, joka laaditaan ja vahvistetaan sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavusta, asia on hoidettava tuomioistuimen kautta.

Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Vahvistetulle elatusapumaksulle lasketaan lakiin perustuvat indeksikorotukset. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuosittain tiedon elatusapujen korottamisesta tai korottamatta jättämisestä.

Elatustuki

Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai on maksukyvytön, huoltaja voi hakea kunnalta elatustukea lapsen elatuksen turvaamiseksi. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusapumaksu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi, tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Lisäksi tukea maksetaan, jos ottovanhempi on yksin adoptoinut lapsen. Elatustukea maksetaan enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Elatustuki myönnetään pääsääntöisesti hakemiskuukauden alusta. Elatustuen suuruus täysimääräisenä on 129,91 euroa kuukaudessa 1.1.2007 alkaen.


Lisätietoa ja neuvontaa saa lastenvalvojalta.