Blogi

Hiirenkorvia odotellessa

Kevät etenee vauhdilla, vaikka pienen takatalven saimmekin kokea huhtikuun toisena päivänä. Pidimme sinä iltana kunnanhallituksen kokousta ja kun illan päätteeksi lähdimme kotia kohden, oli lunta satanut aimo annos. Niin paljon, että itsekin katsoin parhaimmaksi jättää auton Suupalle. Enpä muista moista lumentuloa lähiaikoina tapahtuneen. Aurauksessa oli varmasti melkoinen urakka ja tuotti tietysti monelle kuntalaisille harmia. Hiihtäjät saivat onneksi pienen jatkoajan sivakoimiseen, joten plussan puolelle jäätiin siitäkin pyrystä.

Pirkkalan kunnan juhlavuosi etenee – täytämme kuntana 90 vuotta ja pitäjänä 775–vuotta. Juhlavuosi näkyy monin tavoin kuntamme toiminnassa: erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet ottavat juhlavuoden huomioon ja merkkipäivää vietetäänkin pitkin vuotta. Tervetuloa eri tapahtumiin, ilmoitamme niistä niin Pirkkalaisessa kuin kunnan nettisivuillakin.

Alati ajankohtainen asia on kuntauudistus. Valtuusto antoi lausuntonsa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen 10.4.2012 ja näkemyksemme oli selvä: Pirkkala haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana.

Kaupunkiseudun edustajat tapasivat myös kansanedustajia 12.4.2012 ja viestimme heille oli yhtenäinen: kaupunkiseudun kunnat ovat riittävän vahvoja tuottamaan ja rahoittamaan asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut.  Niinpä kaikki Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat (Kangasala, Nokia, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi, Orivesi ja Pirkkala) haluavat jatkaa itsenäisinä ja seutuyhteistyötä kehittävinä kuntina.

Jatkamme tiiviisti näkemyksemme välittämistä kuntauudistuksesta eteenpäin. Seuraava isompi merkkipaalu valtakunnallisesti asiassa on hallituksen iltakoulu kesäkuun alussa, jossa hallitus linjannee kuntauudistuksen jatkoa. Se on hyvä, että jo nyt monet hallitus puolueet ovat irtisanoutuneet pakkoliitoksen mahdollisuudesta. Pakolla ei hyvää synny, yhteistyö on aina parempi vaihtoehto.

Toivion koululla vietettiin harjakaisia 13.4. Täytyy sanoa, että hyvältä näyttää lapset pääsevät aloittamaan syksyllä uusissa ja uusituissa tiloissa koulun. Aivan erinomaisena pidän sitä, että koulun tilojen suunnittelussa on huomioitu hyvin koululaisten tarpeet. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu myös se, että koulua voidaan käyttää myös muuhunkin kuin perinteiseen koulukäyttöön. Toivon, että koulusta muodostuu Toiviolaisten yhteinen olohuone ja että uudet tilat täyttyvät aikanaan monenmuotoisella toiminnalla. Myös koulun sijainti luonnon lähellä antaa monia mahdollisuuksia.

Kevään tullen haluan muistuttaa, että niin pieniä kuin suurempiakin pyöräilijöitä on taas liikenteessä. Niinpä varovaisuus ja huolellisuus on kaikilla paikallaan, niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin. Pidetään siis kypärät päässä ja huomioidaan toisemme kaikin tavoin liikenteessä, niin Pirkkala on jatkossakin liikenneturvallisuuden mallikunta.

Pormestari Helena Rissasen puhe kuntauudistuksen aluekierroksella 7.3.2012

Arvoisa ministeri, hyvät seminaarin osallistujat: Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnissa asuu 145 000 asukasta. Pidän seuraavan puheenvuoron yhteisesti kaikkien kehyskuntien eli Kangasalan, Nokian, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven, Oriveden ja Pirkkalan puolesta, nostaen esiin näkemyksiä joista me kaikki olemme yhtä mieltä.

Arvoisa ministeri, me Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat emme hyväksy kuntauudistusta nyt ehdotetussa muodossaan.  Me kannatamme Tampereen ja kehyskuntien hyvän ja tuloksekkaan yhteistyön edelleen kehittämistä.

Me haluamme, että kuntauudistuksesta käydään avointa ja perusteltua keskustelua.  Selvitys on perusteellinen, mutta se sisältää merkittäviä puutteita. Se on laadittu tarkoitushakuisesti, tavoitteena perustella hallitusneuvotteluissa sovittu kuntauudistus.  Vain suurkuntarakenteeseen perustuva kuntauudistusesitys ei sisällä vaihtoehtoja.  On välttämätöntä tunnustaa, että tarvitsemme eri alueille erilaisia ratkaisuja.

Tampereen kaupunkiseudun keskeisimmäksi haasteeksi selvitys osoittaa yhdyskuntarakenteelliset perusteet. Hyvä näin, koska juuri nämä asiat ovat yhteistyömme keskipisteessä. Ensinnäkin olemme tehneet yhdessä valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen. Toiseksi kaupunkiseudun kaikki kunnat ovat hyväksyneet seudullisen maankäytön rakennesuunnitelman. Se sisältää niin seudullisen liikennejärjestelmän, asuntopolitiikan, palveluverkon kuin ilmastopoliittiset linjauksetkin. Kolmanneksi olemme perustaneet seudullisen joukkoliikennelautakunnan, käynnistäneet lähijunaliikenteen kehittämisohjelman ja katuraitiotien yleissuunnitelman. Lisäksi olemme käynnistäneet seudullisen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman. Muun muassa edellä mainituilla perusteilla emme voi hyväksyä selvityksen väitettä siitä, että yhdyskuntarakenteen kehittäminen on kaupunkiseudullamme olennainen ongelma.

Yhtä olennaista kuin se, mitä selvityksessä on, on se, mitä siinä ei ole. Selvitys ei esimerkiksi vertaile riittävästi kuntien palvelutuotannon laatua ja kustannuksia. Useiden selvityksien mukaan suurempien kuntien palvelutuotanto on monin osin kalliimpaa kuin pienempien kuntien. Kestävyysvajeen korjaaminen ei todennäköisesti onnistu yksikkökokoa merkittävästi suurentamalla. Selvitys ei sisällä kuntakohtaista vertailuasetelmaa, jossa luotettavalla tavalla olisi esitetty jokaisen kunnan tilanne muihin kuntiin verrattuna. Selvitys ei sisällä vahvan peruskunnan määritelmää, jossa vahvan peruskunnan kriteerit olisi määritelty yksiselitteisesti ja siten, että jokaista Suomen kuntaa voitaisiin arvioida tämän määrittelyn pohjalta.

Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnan kasvun kakkoskeskus. Meillä on vetovoimaa, joka pohjautuu mm. sijaintiin, monipuoliseen koulutusrakenteeseen niin tutkimus- ja kehitystyöhön kuin seudun kuntien hyvään yhteistyöhönkin, esimerkiksi elinkeinoyhtiömme Tredean kautta. Kaupunkiseudulle on rakentunut niin viihtyisiä asuinalueita kuin elinkeinoelämän keskittymiäkin. Huolehdimme yhteisvastuullisesti monimuotoisesta asuntotuotannosta ja siten myös tasapainoisesta sosiaalisesta rakenteesta.

Tampereen kaupunkiseutu on edelläkävijä seudullisessa yhteistyössä, kuten raportissa todetaan. Yhteistyö toteutetaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kautta. Meillä on toimivat työvälineet kaupunkiseudun palvelutuotannon kehittämiseksi, josta hyvä esimerkki on seudullinen tietohallintoyhteistyö.  Palvelutuotannon kehittämisellä kuntaliitoksien tarvetta Tampereen kaupunkiseudulla ei voi vakuuttavasti perustella.

Kuntauudistuksen yhtenä perusteena on pidetty pendelöintiä ja asiointisuuntia.  Aiemmin suurena arvona on pidetty työvoiman vapaata liikkuvuutta. Menemättä aiheeseen syvällisemmin, kysyn kuitenkin: kuinka paljon työmatkaliikenne kuntarajoja siirtämällä vähenee? Eikö olennaisempaa ole pyrkimys vaikuttaa kulkutapamuotoihin kuten äsken kerroin meidän kaupunkiseudulla tekevän?  Kuka meistä tietää 2030-luvulla miten ja missä tulevaisuudessa työtä tehdään ja miten se vaikuttaa pendelöintiin?

Kuntauudistuksen perustelut pendelöintiä kuvaavien lukujen osalta ovat tarkoitushakuisia. Valtaosa kuntapalveluista tuotetaan nimittäin lähipalveluina. Esimerkiksi Pirkkalan väestöstä vain 26 prosenttia tekee Tampereelle työmatkansa. Toisin sanoen siis: 74 prosenttia Pirkkalalaisista ei liiku Tampereelle työn johdosta.

Kuntauudistus ei ole kuntalaisen asialla, niin merkittävällä tavalla se on vähentämässä paikallisdemokratiaa ja mahdollisuuksia osallistua yhteisistä asioista päättämiseen. Pelkästään Tampereen seudulla esitys tarkoittaa, että kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa valtuustoissa vähenee. Valtuustopaikat vähenevät  430 paikasta 75 paikkaan. Nykytapaan verrattuna jokaiselta alueelta valitaan paljon vähemmän edustajia, samalla kun valituksi tulemisen kynnys olennaisesti kasvaa. Ja selvennykseksi vielä: me luottamushenkilöt olemme huolissamme siitä, että esityksen toteutuessa yhä harvempi kuntalainen saa tosiasiassa mahdollisuuden vaikuttaa lähiyhteisönsä asioihin. 

Esitetty kuntauudistus heikentää paikallista itsehallintoa, samalla kun julkisen talouden kestävyysvajeongelma tulee vain kasvamaan. Kuntien määrän vähetessä innovatiivisuus voi heiketä ja yritysten toimintaedellytykset huonontua esimerkiksi hankintayksiköiden laajetessa erittäin suuriksi, jolloin yhä harvemmalla yrityksellä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin.

Arvoisa ministeri, hyvät kuulijat: Kuntauudistusta tarvitaan, mutta selvitystyötä on jatkettava ja siinä on tuotava esiin uusia erilaisia vaihtoehtoja tulevien haasteiden voittamiseksi. Olennaista on, että rakenteiden tarkastelemisen lisäksi arvioidaan kriittisesti niitä tehtäviä, joita kunnille on lainsäädännöllä annettu hoidettavaksi. Vastuu peruspalveluiden rahoituksesta on valtion ja kuntien yhteinen asia perustuslakivaliokunnan edellyttämän rahoitusperiaatteen mukaisesti.

Olen itse kiinnostunut esimerkiksi siitä, miten kaupunkiseutujen yhteistyötä voidaan syventää seutuvaltuustojen työtä kehittämällä ja delegoimalla niille tarvittavaa päätösvaltaa esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävissä. Lisää tietoa asiasta saa esimerkiksi ympäristöministeriön metropolihallintaa esittelevästä julkaisusta.

Selvityksessä todetaan, että Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötoimenpiteiden seuranta ja yhteistyöhön sitoutuneisuus on hyvin mietittyä ja organisoitua. Edelleen todetaan, että Tampereen ja sen ympäristökuntien asema suomalaisessa kuntakentässä on vahva niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Väestön- ja huoltosuhteen kehitys, ikärakenteen muutos ja kuntatalous ovat vahvoja seudullamme 2030 luvullakin. Tämäkään tulevaisuustarkastelu ei perustele laajoja kuntaliitoksia vakuuttavasti Tampereen kaupunkiseudulla.

Toimivalla yhteistyöllä olemme saavuttaneet poikkeuksellisen vetovoimaisen alueen.  Ei sitä, mikä toimii todistetusti, ole perusteltua purkaa.  Kuntauudistuksen jatkovalmistelussa kunnat on otettava kuntina, ei vain edustuksellisesti, mukaan suunnittelemaan ja valmistelemaan lähihistorian suurinta kunnallishallinnon uudistusta muistaen, että kunta on kuntalaisia varten.

Arvoisa ministeri, me Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat olemme vakuuttuneita siitä, että hyvällä ja syvällä yhteistyöllä kuntauudistuksen tavoitteet ovat saavutettavissa.

Pirkkalan kunnan juhlavuosi

Pirkkalan kunta täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja pitäjänä saavutamme 775–vuoden kunnioitettavan iän. Pirkkalalla on pitkä ja arvokas historia alueen emäpitäjänä. Kuluva vuosi on juhlavuosi, joka näkyy vuoden aikana niin kunnan tapahtumissa, tilaisuuksissa kuin arjen toimissakin.

Juhlavuoden tapahtumat alkoivat 30.1.2012 valtuuston juhlakokouksella, jossa vuosien kertymistä juhlistettiin arvokkain menoin. Kokouksessa valtuutettu Rauno Pentti avasi Pirkkalan kunnan historiaa monipuolisesti ja havainnollisesti.

Koska Pirkkalassa katse on tiiviisti tulevaisuudessa, päätti valtuusto julistaa avoimen ideakilpailun Pirkkalan näkyvyyden parantamiseksi niin valtatie kolmosen sisääntuloreiteillä kuin Naistenmatkantien Tampereen puoleisessa päädyssäkin. Tulevaisuus näkyy vahvasti kuntamme keskustassakin: valtuusto merkitsi tiedoksi kaavoituspyynnön, jonka mukaan keskustan kehittäminen jatkuu nykyisen Nordean ja K-marketin kohdalla. Hankkeen edetessä saamme keskustaan lisää asukkaita, tilaa kaupan palveluille ja sanalla sanoen: lisää eloa, liikettä ja vetovoimaa. Tämä on juuri sellaista säpinää ja pörinää, jonka moni Suomalainen kunta olisi halukas ottamaan vastaan.

Juhlapuheen valtuustossa piti arvostettu kunnallispolitiikan asiantuntija, professori Aimo Ryynänen. Puheenvuorossaan hän toi esiin kunnallisen paikallishallinnon ja demokratian tavattoman suuren arvon, puhuen kansanvaltaisuudesta voimavarana ja Suomen nykyisen kehittymisen mahdollistajana. Nämä ovat sellaisia puheenvuoroja ja argumentteja, joita ei viime aikoina ole liiemmin kuulunut kuntauudistuskeskustelun jyllätessä.

Professori Ryynäsen puheenvuoro sain havaintojeni mukaan monet kuulijat nyökyttelemään vahvasti, niin valtuutettujen kuin lehteriyleisönkin taholta. Kohdallaan puheenvuorossa oli mielestäni myös kritiikki kuntauudistuksen valmistelijoille: niin tavattoman heikosti on kunnat otettu mukaan heitä koskevan asian valmisteluun, että vastaavaa esimerkkiä saanee hakea aika kaukaa historiasta. Lämpimät kiitokset vielä professori Aimo Ryynäselle koskettavasta ja erinomaisen hyvin perustellusta puheenvuorosta!

Ennakoin kevään kuntauudistus keskusteluista lämpimiä ja vilkkaita, semminkin kun edes kuntauudistushanketta voimallisimmin ajavien puolueiden edustajista puolet ei viimeisimpien lehtitietojen mukaan kannata hanketta.

Vilkkaan keskustelun paikka on myös Tampere-talossa 7.3.2012, jolloin valtiovallan edustajat saapuvat kuulemaan Pirkanmaan kuntien edustajia kuntauudistuksesta. Minulla on silloin mahdollisuus kertoa uudistukseen kehyskuntien näkemyksiä. Toivon todella, että kuultua myös kunnioitetaan ja kuntien näkemys näkyy jatkovalmistelussa.

On ollut hienoa havaita kuntalaisten aktiivisuus tämän asian äärellä: niin lukuisa on niiden yhteydenottojen ja viestien määrä, joita olen tämä asian äärellä saanut. Kaikissa yhteydenotoissa on ollut sama sanoma: Pirkkala on aidosti hyvä kunta, kunta kuntalaisia varten. Vien parhaani mukaan tätä viestiä eteenpäin, jotta saamme viettää jatkossakin monia juhlavuosia ja palvella kuntalaisia palvelujen Pirkkalassa!

Lämpimin terveisin!

Joulun lähestyessä

Vuoden kierto on edennyt joulun kynnykselle ja se näkyy kunnankin toiminnassa. Valtuusto teki talousarvion, joka on osaltaan turvaamassa Pirkkalan hyvät palvelut ensi vuonnakin. Rakentamisen osalta esimerkiksi Toivion koulu rakentuu valmiiksi ja Kurikkaan tulee uusi päiväkoti. Kunnallistekniikkaan ja elinkeinotoimintojen saamiseksi kuntaamme, käytännössä teihin, viemäreihin ja vastaaviin satsataan ensi vuonna noin kuusi miljoonaa euroa. Kunnan kasvu tuntuu selvästi myös henkilöstömäärissä, saamme mm. uuden lääkärin, terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän.

Valtuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2012 tavallistakin haastavammassa tilanteessa, jossa talouden kehittymistä on tavattoman vaikea ennustaa. Monet talousoppineet sanovatkin, että olemme talouden kehittymisen suhteen sumuisen talouden ajassa, jossa tulevaa ei voi ennustaa. Siksi meidän tulee seurata talouden kehittymistä tarkoin ja tehdä tarvittaessa muutoksia talousarvioon kesken vuottakin.

Uuden, kuntalaisten osallistumista painottavan toimintatapamme mukaisesti olemme tavanneet kuntalaisia viime päivinä lukuisissa tilaisuuksissa, joissa ajatustenvaihto on ollut vilkasta. Niin lentomeluilta, maakuntakaavan kakkosvaiheen esittely kuin Pirkkala-foorumikin kuntauudistusteemalla vetivät hyvin väkeä. Erityisesti mieleeni jäi Pirkkala-foorumin hyvä ja yhteisöllinen henki seurakuntakodilla ja Juha-Antero Nättilän tilaisuutta siivittänyt taidokas pianomusiikki. Kiitos kaikille osallistujille ja tilaisuuksien järjestäjille!

Myös kuntauudistukseen liittyvä keskustelu käy parhaillaan aktiivisena. Olen jo useaan kertaan ollut tilaisuuksissa, jossa kuntauudistuksen perusteet on esitetty. Vieläkään kuntauudistuksen perustelut eivät ole minua vakuuttaneet. Tarkastelunäkökulma uudistukselle on edelleen kapea eikä huomioi kunnan laajempaa merkitystä asukkailleen. Uudistusesitys ei huomioi mielestäni mm. kunnan roolia yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentajana.

Tällä kohtaa vuotta on paikallaan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta. Perinteisten joulukorttien lähettämisen sijaan olemme päättäneet viime vuoden tapaan, että Pirkkalan kunta ei lähetä joulutervehdyksiä kortein, vaan toivotamme kaikille hyvää joulua ja uutta vuotta ilmoituksella Pirkkalaisessa jouluviikolla. Näin korttien lähettämisestä säästyneet rahat jaamme sosiaalitoimiston työn kautta edelleen apua tarvitseville Pirkkalalaisille perheille.

Toivon, että monilla meistä on joulun ja uuden vuoden aikaan mahdollisuus hengähtää hetkiseksi läheistensä parissa, rauhoittuen joulun tunnelmaan. Itsekin odotan jo mahdollisuutta joulun pieniin valmisteluihin, vaikkapa piparien leivontahetkeen lastenlasten kanssa.

Lämpimin terveisin!

Elinkeinoelämän kehitys – hyvinvoinnin perusta

Hyvä elinkeinotoiminta on jokaisen Pirkkalalaisen hyvinvoinnin perusta. Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus on kehittynyt hienosti viime vuosikymmeninä aktiivisen elinkeinoelämän kehittymisen ansiosta. Kun tarkastelin viimeisiä tilastojamme, havaitsin, että työpaikkaomavaraisuutemme on kehittynyt tasaisesti 80-luvun reilusta 40 prosentista nykyiseen noin 68 prosenttiin. Tämä on melkoinen kasvu, varsinkin kun ottaa huomioon miten nopeasti kuntamme väkimäärä on samaan aikaan kasvanut.

Erityisiä painopistealueitamme ovat olleet lentokenttävyöhyke kehätien ja lentoasemantien varsineen ja kuntakeskus. Myös Pirkkalan profiloituminen tiettyjen yrityselämän osa-alueiden kaupalliseksi keskukseksi Pirkanmaalla – esimerkiksi konekaupan osalta - on ollut oikea valinta ja luonut kuntaamme runsaasti uusia työpaikkoja.

Olin juuri Pirkkalan yrittäjien yrittäjäjuhlassa, jossa vuoden yrittäjänä palkittiin Hämeen Laaturemontin Kimmo Riihimäki. Hämeen Laaturemontti on hyvä esimerkki laajenevasta, toimintaansa jatkuvasti kehittävästä yrityksestä, joka on tuonut Pirkkalaan uusia työpaikkoja. Onnea vielä kerran palkinnosta!

Menestyvä, kannattava ja monipuolinen elinkeinoelämä on kunnan talouden

selkäranka. Se tuo turvaa ja mahdollisuuksia kuntalaisten peruspalvelujen järjestämiselle ja yksinkertaisesti sanoen – mahdollistaa Pirkkalan tunnusmerkkinä olevat hyvät palvelut kuntalaisille.

Kunnan hyvä maine on perusedellytys kilpailtaessa yritystoiminnasta. Hyvä ja monipuolinen yritysympäristömme kaupunkiseudun parhaalla sijainnilla houkuttelee uusia yrityksiä. Työpaikat ja Pirkkalan viihtyisä asuinympäristö houkuttelee omalta osaltaan osaavaa työvoimaa. Ja edelleen hyvä elinkeinopolitiikka on tukemassa yritysten toimintaa ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Pirkkalan kunta haluaa ottaa aktiivisesti eri toimijat mukaan kunnan tulevaisuuden kehittämiseen. Elinkeinoelämän kehittämiseksi valmistelemme parhaillaan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Siinä on tarkoitus määritellä niitä tulevaisuuden painopisteitä, joihin tulevina vuosina kiinnitämme erityisesti huomiota. Tämä kehittämistyön onnistumisen edellytys on, että alueen yrittäjät osallistuvat valmisteluun.

Siksi kutsunkin yrittäjiä ja elinkeinoelämän edustajia tiistaina 8.11.2011 klo 18.30-20.30 valtuustosaliin vahvistamaan yrittäjänäkökulmaa kunnan kehittämisessä. Tämän tilaisuuden tarkoituksena on tuottaa ideoita ja ehdotuksia elinkeinoelämän kehittämistyöhön ja kunnan elinkeinopolitiikkaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Hallituksen kuntauudistus

Kerroin aiemmin pormestarinurkassa, että seuraamme tiiviisti hallituksen toimia kuntarakenteen muuttamiseksi. Viimeviikolla kuntaministeri Henna Virkkunen esitteli hallituksen kuntauudistuksen lähtökohtia. Sen mukaan hallituksen kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Hallitus on määrittelemässä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä.

Pirkkalan näkökulmasta kuntauudistus on koettelemassa perustavaa laatua olevalla tavalla kunnallisen itsehallinnon perusteita. Kuntien määrän raju väheneminen voi johtaa tilanteeseen, jossa asukkaat eivät enää voi vaikuttaa lähiyhteisönsä asioihin kuten aiemmin. Tällainen kehityskulku taas ei tue yhteisöllisyyttä vaan pikemminkin päinvastoin. Siihen meillä ei mielestäni ole varaa.

Kun kuntien perustehtävä on tuottaa laadukkaita palveluita asukkailleen, on työssäkäyntialueen ottaminen lähtökohdaksi kunnan rajoille perusteltava tarkemmin. Sama vaatimus koskee koko kuntauudistusta. Sivistyneessä yhteiskunnassa asioista on käytävä laajaa keskustelua ja kerrottava tarkoin ne perusteet, joilla kunnallista itsehallintoa ollaan esittämässä näin voimakkaasti heikennettäväksi.

Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö oli aiemman asuntoministeri Jan Vapaavuoren käyttämä esimerkki oivallisesta, hyvin toimivasta yhteistyöstä niin kuntien kuin valtionkin välillä. Teimme esimerkiksi sopimuksen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta yhdessä alueen kuntien ja valtion kanssa.

Kun katson kaupunkiseudun karttaa, näen siinä kuntia ja kaupungin, jotka kaikki hyötyvät toinen toisistaan, vahvistaen yhteistä vetovoimaamme. Siksi en voi jakaa ajatusta siitä, että kaupunkiseudun yhteistyö ei ole edennyt riittävästi. Niin Tampereelle kuin kehyskuntiinkin muuttaa runsaasti uutta väkeä, joka on aivan erinomainen asia koko Pirkanmaankin kehittymisen näkökulmasta.

Seuraamme edelleen tarkoin kuntauudistuksen etenemisestä. Olen tuonut useassa yhteydessä esiin tavatessani asian valmistelussa mukana olevia henkilöitä, että valmistelu on tehtävä tiiviissä yhteistyössä niiden kuntien kanssa joita asia koskee. Lopputulema kuntauudistuksessa ei saa olla se, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ohenevat, palvelut heikkenevät ja kustannukset mahdollisesti nousevat. Aivan kuten professori Jari Stenvall tässä lehdessä totesi, usko kuntaliitoksiin on saanut aivan liian suuren huomion Suomessa. Näihin sanoihin on helppo yhtyä.

Kesän kynnyksellä

Eduskuntavaaleista edettiin viimein hallituksen muodostamiseen ja edelleen hallitusohjelman laatimiseen. Tuo uusi hallitusohjelma ottaa monin tavoin kantaa kuntapalveluihin, kuntien rakenteisiin ja myös kaupunkiseutuihin. Vahvojen kaupunkiseutujen rooli koko maan kilpailukyvyn edistäjänä korostuu. Tulevaisuuden kuntarakenne perustuu ohjelman mukaan vahvoihin peruskuntiin: kuntiin, jotka pystyvät vastaamaan niin peruspalveluista, elinkeinopolitiikasta, kehittämistyöstä kuin yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksen estämisestäkin.

Tästäkin syystä kaupunkiseudun hyvää ja tiivistä yhteistyötä tarkoituksenmukaisissa asioissa on järkevää edelleen jatkaa. Kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit määritellään vuoden loppuun mennessä. Seuraamme tätä valmistelutyötä tiiviisti ja arvioimme sen vaikutuksia Pirkkalaan heti, kunhan hallitusohjelman linjaukset saavat konkreettisempia sävyjä.

Pirkkala sai edellisessä valtuuston kokouksessaan laajan hyvinvointiohjelman ja turvallisuussuunnitelman. Nuo molemmat ottavat kantaa tavallisen kuntalaisen kannalta aivan keskeisiin asioihin: hyvinvointiin ja terveyteen sekä turvallisuuteen. Molemmat ohjelmat tuovat esiin erilaisia tekoja, joiden avulla voimme edistää sekä terveyttä että turvallisuutta. Lämpimät kiitokset vielä kerran kaikille valmisteluun osallistuneille hyvästä työstä!

Kansalaisten osallistuminen omaa kuntaa koskevaan päätöksentekoon on meillä aktiivista ja viestikapula kulkee hyvin niin kuntalaisten, päättäjien kuin virkamiestenkin välillä. Juuri nyt ajankohtaisena aiheena keskustelussa on ollut Kurikkakallion tulevaisuus kehätien varren kaavoituksen edetessä. Tapasin viime viikolla Pro Kurikkakallion aktiiveja, ja käymässämme keskustelussa alueen tulevaisuutta pohdittiin monelta kantilta. On selvää, että kaavoitukseen sisältyvät luontoselvitykset ja kuulemiset tulevat olemaan olennainen osa myös Kurikkakallion alueella. Näin varmistetaan mahdollisimman monenlaisten näkemysten esiintulo ja mahdollisuus niiden huomioimiseen jo osana valmistelua. Keskustelumme asiasta oli rakentavaa ja hyvää. Oli hienoa huomata, miten aktiivisia kuntalaisemme ovat meille tärkeiden asioiden äärellä.

Näin kesän tullen ajatukset siirtyvät kesän mukanaan tuomiin moniin mukaviin mahdollisuuksiin, joista uiminen on yksi. Pirkkalan uimarannoista olikin viimeviikon Pirkkalaisessa hyvä juttu. Suosittelen lämpimästi käyttämään uimarantojamme, varsinkin kun niitä on nyt hieman paranneltu.

Lastenlasten uimaleikit ovat valloittavaa seurattavaa. Olen huomannut ajattelevani, että lapset elävät juuri nyt omaa lapsuuden kesäänsä. Sitä kesää, josta niin monilla meistä on hyvin eläviä ja myönteisiä muistoja. Niinpä meidän aikuisten kannattaa mielestäni huomata kuten lapsetkin tämän kesän ainutlaatuisuus ja kauneus.

Kulkemisen monet muodot

Tampereen kaupunkiseudulle on perustettu seudullinen joukkoliikennelautakunta. Sen keskeisimpiä tehtäviä on selvittää, miten joukkoliikenne järjestetään vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on pohdittava, millainen on joukkoliikenteen palvelutaso. Pirkkalassa kehittämistarpeita on mm. liikenteen nopeuttamisessa sekä työmatka- ja viikonloppuvuorojen lisäämisessä.  Joukkoliikenteen kehittäminen on tarkoituksenmukaista tehdä kuntien laajassa yhteistyössä, siksi pidän seudullisen yhteistyön tiivistymistä erinomaisena asiana.

Liikkumisasiat ovat meillä tapetilla monin tavoin. Kunnassa on tehty esteettömyyskartoituksia ja havaittuja epäkohtia on pyritty parantamaan. Nyt kunnanviraston remontinkin yhteydessä esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Esteettömyyden varmistaminen vaatii meiltä kuitenkin jatkuvaa työtä ja se on pidettävä mielessä koko ajan. Esteettömyys ei saa olla projekti vaan sen on oltava jatkuva työtapa koko ajan, niin rakennettaessa uutta kuin vanhaakin korjattaessa. Vammaisneuvosto on ottanut kantaa asiaan erinomaisesti, mistä olen erityisen tyytyväinen.

Kevään tullen pyöräilykausi alkaa taas. Pyörällä on Pirkkalassa hyvä liikkua, koska välimatkat ovat meillä kohtuullisen lyhyitä. Samalla saa hyvää liikuntaa ja mielen virkeyttä. Väylien kunto tulee tarkistettavaksi, koska olen jo saanut palautetta siitä, että routa on tehnyt tekojaan. Olen vienyt palautetta asiasta eteenpäin.

Lähiliikuntareitit vapautuvat pikkuhiljaa lumen alta. Kunhan nämä reitit kuivavat, on niillä mukavaa liikkua ja hoitaa kuntoa. Pirkkala on kävellen tavattoman monimuotoinen. Liikun usein Vähäjärven maisemissa ja odotan jo innolla ensimmäisten hiirenkorvien puhkeamista ja luonnon heräämistä talviunestaan.

Pirkankoivun suunnassa on muuten mukava pieni kävelylenkki, nimeltään Väinön polku. Sen kulkeminen sujuu rollattorillakin ja tuo virkistystä Pirkankoivun asukkaille. Reitti on kaikkien käytettävissä, käykääpä katsomassa jos reittinne kulkee siitä ohitse.

Jännityksellä odotan myös niitä Pirkkalan polut ja perinteet reittejä, joita valmistellaan osana kulttuuriympäristötyöryhmän työtä. On hienoa, että paikalliset arvokohteemme tuodaan näin esiin. Kunhan työ etenee pidemmälle, kerromme niistä paremmin.

Kevätterveisin

Helena Rissanen, pormestari