Maailma täydellisen tuhon jälkeen. Ainoa todistettavasti elinkelpoinen paikka on pieni saarivaltio, jonka on perustanut huippurikas Platon. Yksilönvapaus on olematon, kaikki on tarkasti säädeltyä ja määriteltyä, luokkayhteiskunta voimissaan. Jokaisella yksilöllä on oma paikkansa ja tehtävänsä. Lapset erotetaan vanhemmistaan, testataan geneettisten mutaatioiden varalta ja asetetaan omaan lokeroonsa täyttämään tehtäväänsä. Kaikki ulkopuoliset tapetaan – tosin heitä ei ole pyrkinyt saarelle enää vuosikausiin. Täydellinen utopia?
”Kun ensimmäinen kulkutauti päästettiin valloilleen vuoden 2052 lopulla, Valtio oli jo suljettu muulta maailmalta. Platonia kunnioitettiin Aotearoan pelastajana, ja sitä mukaa kuin raportit ulkomaailmasta kävivät aina vain synkemmiksi, hänestä alettiin jo puhua koko ihmissuvun pelastajana. Kesäkuussa 2053, jolloin napattiin viimeinen ulkopuolinen radiolähetys, Valtiossa uskottiin yleisesti, että saariryhmä oli koko planeetan viimeinen elinkelpoinen paikka.”
Anaksimandros on nuori nainen, joka pyrkii arvostettuun Akatemiaan. Kirja on rakennettu pääsykokeen muotoon, viisi tuntia kestävän suullisen kuulustelun mukaiseksi. Sisäänpääsy merkitsisi tytölle elämää yhteiskunnan ylimmässä johdossa, suurimpien ajattelijoiden keskuudessa. Anaxin pääaineena on historia, ja aiheena erityisen mielenkiintoinen ajanjakso: Adam Forden elämä. Adam oli aikoinaan Valtion tunnetuin kapinallinen, jonka elämästä liikkuu hurjia huhuja ja kerettiläisiä tulkintoja.
Kuulustelun edetessä Anax joutuu selvittämään niin kuulustelijoille kuin itselleen, miksi Adam on kansalaisille niin merkityksellinen. Mitä inhimillisiä tunteita hänen toimintaansa liittyy, ja millä tavalla hänen käyttäytymistään voidaan perustella. Miksi Adam oli vaarallinen - ja niin kovin kiehtova? Samalla lukija saa peruskurssin länsimaisesta filosofiasta: Platon, Aristoteles, kiinalaisen huoneen ongelma ja ihmisyyden ydin, sielun olemassa olo…
Genesistä voi lukea scifinä, jännityskertomuksena, puheenvuorona eläinoikeuskeskusteluun, tekoälyn pohdintana sekä filosofian kurssien oheislukemistona tai väittelyn käynnistäjänä.
