Mainio ruotsalainen historian popularisoija on kirjoittanut ehkä kiiinnostavimman ja vetävimmän teoksensa. Markiisi de Pompadourin tarina on uskomaton menestyskertomus 1700-luvun Ranskassa, jossa sukupuolten ja yhteiskuntaluokkien välinen epätasa-arvo oli erityisen räikeää. Tavallinen porvaristyttö kohosi kuninkaan rakastajattarena yhteiskunnan huipulle ja saavutti rahaa ja valtaa enemmän kuin ehkä kukaan ranskalainen nainen häntä ennen tai hänen jälkeensä. Kaiken tämän perustana oli paitsi viehättävä ulkomuoto myös taiteellinen lahjakkuus, veitsenterävä äly ja kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Ludvig XV: sta hovissa noudatettiin tarkasti Ludvig XIV:sta (Aurinkokuninkaan) laatimaa monimutkaista hovietikettiä. Hovissa jopa puhuttiin ranskaa eri tavalla kuin Pariisissa. Tämän kaiken 24 vuotias Jeanne Antoinette Poisson (=kala! s. 1721) joutui opiskelemaan tultuaan kuninkaan julkiseksi rakastajattareksi, joka esiteltiin asianmukaisesti kaikille hovin jäsenille. Hän sai kuninkaalta ensin herttuan ja sitten markiisin arvon. Käytännössä hän toimi Ranskan pääministerinä 1750-luvulla, jolloin Ranska oli sodassa Englannin kanssa. Kuollessaan 1764 hän oli 42 vuotias ja edelleen vallan kahvassa.
Jeanne suosi taiteita ja seurusteli aikansa lahjakkaimpien miesten kanssa: Voltaire, Diderot, Montesquieu ja Rousseau olivat hänen henkilökohtaisia ystäviään, vaikka Ludvig XV inhosi filosofeja ja uusia ajatuksia. Hän loi kokonaisen tyylisuunnan - rokokoon, ja suunnitteli lukemattomien linnojen ja rakennusten sisustuksia ja puutarhoja. Ranskan presidenttien nykyinen virka-asunto Élysée-palatsi oli hänen omistuksessaan ja hän teetti sinne laajoja muutostöitä. Hän perusti myös sotilasakatemian, sairaalan ja Sèvresin posliinitehtaan.
Kokonainen aikakausi herää eloon tässä kirjassa ja se on myös mainio johdatus Pariisiin matkustavalle. Ranskaa ei voi ymmärtää tuntematta tätä sen historian loistokautta.
84.2 Shamsie, Kamila: Poltetut varjot, 2010. Gummerus. Suom. Kristiina Drews ja Tommi Uschanov. Engl. alkuteos: Burnt Shadows, 2009.
Tämä pakistanilaissyntyinen kirjailija on kirjoittanut kaikki viisi romaaniaan englanniksi. Lapsuutensa hän vietti Karachissa ja kävi myös koulunsa siellä. Monien nuorten pakistanilaisten tavoin hän opiskeli Yhdysvalloissa ja asuu nykyään puoliksi Lontoossa ja puoliksi Karachissa.
Kirjan alussa alaston ja kahlittu mies ihmettelee Guantanamon vankileirillä, miten on joutunut painajaismaiseen tilanteeseensa. Tapahtumasarja alkaa vuoden 1945 elokuun 9. päivän Nagasakista, missä kirjan päähenkilö Hiroko selviää maailman toisesta atomipommin räjähdyksestä. Hän on rakastunut saksalaisenglantilaiseen Intiassa syntyneeseen mieheen, joka kuolee rajähdyksessä. Ikävissään Hiroko lähtee etsimään rakastettunsa sukulaisia Intiasta ja päätyy sillä tiellä naimisiin pakistanilaisen Sajjadin kanssa. Intian itsenäistymisen jälkeen aviopari asettuu Pakistanin Karachiin.
Kirjassa kuvataan kulttuurien ja kielten yhteentörmäyksiä asiantuntevasti. Rakkaus pakottaa ihmiset unohtamaan eroavaisuutensa ja auttamaan toisiaan epäitsekkäästi. Epäluulo ja pelko erilaisuutta kohtaan synnyttää vihaa, joka purkautuu väkivaltana. Kukaan ei ole turvassa sodalta ja sen aiheuttamilta haavoilta.
Tammen Myytti-sarja sisältää useita mielenkiintoisia tulkintoja eri maiden myyteistä. Sarjaan on valittu nimekkäitä kirjoittajia ympäri maailmaa. Kelttiläisen unien jumala Anguksen myytin kertoo suositun Naisten etsivätoimisto No 1:n skotlantilainen kirjoittaja McCall Smith. Myytti itsessään on varmasti monelle suomalaislukijalle uusi.
Angus on unien antaja, Eros ja nuoruuden edustaja. Angus ei tee mitään erityisen moraalista tai opettavaista, mutta hän liittyy uniin ja rakkauteen. Hän saattaa meidät yhteyteen uniemme kanssa ja johdattaa rakastavaiset yhteen.
Angus syntyy mahtavan jumalan Dagdan ja veden hengen Boannin liitosta. Dagda on julma hallitsija, joka ryöstää lapsen äidiltään, mutta ei kerro pojalle olevansa tämän isä. Hän antaa vanhemmän poikansa Midirin kasvattaa Anguksen. Angus menestyy kaikessa, mihin ryhtyy ja tuo talonväelle suloiset unet. Kun Angus saa tietää isänsä petoksesta, hän riistää oveluudella tämän vallan.
Anguksen tarinan oheen kirjailija on sijoittanut tarinoita, jotka tapahtuvat nykypäivän Skotlannissa ja niissä jokaisessa on mukana Anguksen hahmo hiukan muunneltuna. Unennäkö on lahja eikä sitä voi kukaan meiltä ottaa pois. Parhaassa tapauksessa se johtaa meidät rakastettumme luo:
Unien Angus hypähtelee kepeästi kanervikossa ja hänen huulillaan on sinun nimesi ja lahjat joita hän kantaa ovat sinulle; se on totta, kultani, totta kaikki.
Suosittelen: ****
Tästä sarjasta on suomennettu on tämän kirjan lisäksi Margaret Atwoodin Penelopen ja Odysseuksen tarina, David Grossmanin tulkinta Vanhan testamentin Simsonista, Viktor Pelevinin versio Minotauruksen myytistä, Su Tongin kiinalainen taru uskollisesta vaimosta ja Jeanette Wintersonin Atlaksen ja Herakleen myytin tulkinnat.
99.13 Yrjänä, Jouni & Keskisarja, Teemu: Alexander Järnefelt : kenraali ja suomalaisuustaistelija, 2009. SKS.
Alexander Järnefeltin esikoispojan Arvidin 1928-1931 julkaisema Vanhempieni romaani sisältää Alexanderin ja hänen venäläis-saksalaisen puolisonsa elämäntarinat. Äiti Elisabet on päähenkilö ja etualalla tässä vuosisadan vaihteen kulttuurivirtauksia ja -persoonia mestarillisesti luotaavassa romaanissa, mutta tärkeänä taustavaikuttajana ja tinkimättömänä suomalaisuustaistelijana se piirtää mieleenpainuvan muotokuvan myös Alexanderista. Yhtään pelkästään Alexanderiin keskittyvää elämäkertaa ei ole aiemmin tehty, joten tämä kirja korjaa huomattavan puutteen.
Alexander Järnefelt muistetaan lähinnä kirjailija Arvid Järnefeltin, taidemaalari Eero Järnefeltin, kriitikko Kasper Järnefeltin ja muusikko Armas Järnefeltin isänä sekä Jean Sibeliuksen appena, mutta hän oli merkittävä fennomaani omana aikanaan ja teki myös huomattavan tiedeuran. Lisäksi hän oli sotilas (kenraali) ja poliitikko (senaattori). Kirjassa esitellään perusteellisesti tämän monipuolisen ja voimakastahtoisen miehen kaikki puolet yksityisminää unohtamatta. Erityisesti nousevat esiin hänen ansioinsa maatalouspolitiikan uudistajana ja kartoittajana.
Alexander Järnefelt syntyi kruununvoudin ja papintyttären liitosta Tohmajärvellä 1833. Ainoastaan äidin puolelta (os. Molander) hänessä oli jonkin verran myös suomalaista verta ja suomen kieltä hän oppi jonkun verran jo lapsuudessaan. Vaimon hän löysi ruotsalaissaksalaisen aateliston piiristä Pietarista ja olisi ollut luonnollista, että kotikielenä olisi ollut ruotsi. Alexander kuitenkin määräsi perheen käyttämään kotona suomen kieltä ja varmisti, että kaikki lapset oppivat sen kunnollisesti. Jo esikoinen laitettiin suomalaiseen kouluun, mikä oli siihen aikaan Helsingissä ennen kuulumatonta ylimmässä yhteiskuntaluokassa.
1880-luvulla Järnefeltien perheessä elettiin kuohuvien aatteiden varjossa. Aikuisiksi kasvavat lapset radikalisoituivat ja Elisabetin salongissakin keskusteltiin poliittisesti aroista aiheista kuten naisasiasta, liberalismista ja sosialismista. Perheen välit viilenivät joksikin aikaa ja viimeisinä vuosina myös raha-asiat vaivasivat Alexanderia.
84.2 Gruen, Sara: Vettä elefanteille, 2008. Bazar. Suom. Anna-Maija Viitanen. Alkuteos: Water for Elephants, 2006.
Kirjan uskomattomat sattumukset perustuvat osittain todellisuuteen ja kirjoittaja on perehtynyt Yhdysvaltojen sirkushistoriaan perusteellisesti kirjojen ja arkistolähteiden avulla. Kirjassa esiintyvän sirkuksen yksi esikuva on 1900-luvun alussa Amerikkaa kiertänyt The Ringling Brothers Circus. Todentuntua lisäävät tekstin väliin lisätyt vanhat valokuvat.
Kuitenkin kyseessä on täysin fiktiivinen kertomus nuoresta eläinlääketieteen opiskelijasta Jacobista, joka lähtee kokemansa trauman jälkeen kiertävän sirkuksen matkaan sattumalta. Siitä alkaa uskomaton seikkailu, joka muuttaa nuoren miehen elämän lopullisesti. Jacob kertoo itse tarinaansa vanhainkodissa ja elää uudelleen nuoruutensa elämänhalun ja voiman.
Kirjassa on monta koskettavaa henkilöä: viinaanmenevä yleismies Kameli, joka ottaa Jacobin siipiensä suojaan, arvonsa tunteva kääpiö Walter, joka rakastaa vain kirjojaan ja jackrussel-terrieriään, luonnehäiriöinen maneesimestari August ja piinkova sirkuksen johtaja Al-setä, jota kaikki pelkäävät. Hellyyttä kaipaava simpanssi, uskollinen Queenie-koira, upeat sirkushevoset ja tietenkin norsu Rosie kuuluvat myös kirjan "henkilögalleriaan". Uskomattomien sattumusten ja vauhdikkaiden juonenkäänteiden lisäksi kirja johdattaa pohtimaan elämän perusasioita: vanhuutta ja elämän rajallisuutta, nuoruutta ja rakkauden merkitystä sekä ihmis- ja eläinoikeuksia. Lopuksi lukija kokee vielä elämänsä yllätyksen.
