Melu ja meluntorjunta

Yleistä melusta

Eri melutasojen haitallisuutta ja häiritsevyyttä on tutkittu paljon. Ääni on ilman paineen vaihtelua, jonka korva havaitsee. Kuulovaurio syntyy oleskeltaessa vuosien aikana päivittäin yli 80-85 desibelin melussa. Kuulovaurio on parantumaton. Melun häiritsevyyden kokeminen on erilaista eri ihmisillä. Noin kolmasosa ihmisistä alkaa pitää häiritsevänä melua, jonka taso on noin 60-65 desibeliä, jolloin keskusteltaessa ääntä on korotettava lähietäisyydellä. Kun ulkomelulle asetettu ohjearvo 55 desibeliä (LAeq) alittuu, tavanomaiset asuinrakennukset suojaavat sisätilat niin, ettei melutaso sisällä nouse yli 35 desibelin. Unihäiriöiden havaitsemisen alarajaksi on havaittu noin 40 dB, jolloin aivojen aktiviteetti, syke ja hengitys alkavat muuttua.  

Melutasojen ohjearvot on annettu Suomessa annettu A-painotettuna keskiäänitasoina (LAeq). Lentokenttien melualuekarttoja on jo pitkään esitetty LDEN-tasoja (päivä-ilta-yömelutaso)käyttäen. Myös tiemelun osalta L_DEN-melutaso on ympäristömeludirektiivin mukainen tunnusluku, jota käytetään vilkasliikenteisten teiden meluselvityksissä.  Melukartat kuvaavat siis vuorokauden painotettuja keskiarvoja, eivät yksittäisten melutapahtumien aiheuttamia piikkejä, joita syntyy esimerkiksi hävittäjien lentoonlähdössä. Vuorokaudenaikojen painotuksen vuoksi Lden-tasot ovat tieliikennemelun osalta 1 – 3 dB suurempia kuin LAeq-tasot. Hetkelliselle maksimiäänitasolle ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. 

F-18 Hornet. Kuva: Vesa Vanninen, 2008

Lentomelu

Tampere-Pirkkalan lentoasema on ns. yhteistoimintalentoasema, jossa on siviili-ilmailua ja pysyvästi sijoitettu ilmavoimien lennosto eli Satakunnan lennoston päätukikohta. Ilmavoimien torjuntahävittäjäkalusto poikkeaa merkittävästi melupäästöiltään siviilikoneista. Lennoston pääkalustona on vuodesta 1995 lähtien ollut F-18 Hornet-kalusto (tietoja Horneteista). Satakunnan lennoston toiminta on keskittynyt arkipäiville ja virka-aikaan, mikä vähentänee melusta aiheutuvaa häiriötä. Lennostolla on ajoittain myös pimeällä tapahtuvia lentoharjoituksia, joista tiedotetaan aina erikseen.

Tampere-Pirkkalan siviili- ja sotilasilmailun kattava meluselvitys valmistui vuonna 1997 ja se sisältää selvityksen vuodelle 2010. Kunnat ovat maankäytön suunnittelussaan käyttäneet taustatietoina selvityksestä raporttina saatuja niin sanottuja melukäyräkarttoja.

Lentomelualueet (pdf-tiedosto)

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 3.9.2007 antamallaan päätöksellä nro 36/2007/2 myöntänyt ympäristöluvan Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Vaasan hallinto-oikeus on em. ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista 27.4.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0140/1 osittain muuttanut lupapäätöstä. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi 28.5.2009.

Ympäristöluvassa on otettu huomioon lentoaseman toiminnasta aiheutuva lentomelu ennustetun 2010 melutilanteen mukaan. Luvassa on määrätty Ilmailulaitos Finavia ja Satakunnan Lennosto tekemään säännöllisesti melunhallintasuunnitelmat meluhaittojen ehkäisemiseksi. Lentomelua on mitattava ja lentomelualueet on esitettävä uudella mallilaskelmalla 31.12.2012 mennessä. Lupapäätös nro 36/2007/2.pdf

Lupapäätöksen mukaan on Ilmailulaitos Finavian ja Satakunnan Lennoston järjestettävä lentokonemelumittaus Tampere-Pirkkalan lentoaseman lähialueilla. Finavia teki edellytetyt mittaukset molempien osapuolten puolesta kahdessa jaksossa 4.12.-30.12.2008 ja 12.1.-3.2.2009.

Lentokonemelumittaukset 2008 - 2009 (pdf-tiedosto)

Linkkejä:

Ilmailulaitos: http://www.finavia.fi/
Tampere-Pirkkalan lentoasema: http://www.finavia.fi/lentoasema_tampere-pirkkala
Satakunnan lennosto: http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=143

Läntinen kehätie. Kuva: Lentokuva Vallas Oy, 2010

Tiemelu

Valtioneuvoston 1992 antama päiväajan ohjearvo 55 dB keskiäänitasona on ohjeellinen, johon pyritään mm. tiensuunnitteluhankkeissa. Lisätietoja tieliikenteen melusta tästä.

Läntinen kehätie vt3

Pirkkalan kunnan alueella kulkee Tampereen läntinen kehätie, Vt 3, joka on parannettu kaksiajorataiseksi moottoritieksi vuosien 2007 ja 2008 aikana. Moottoritien nopeusrajoitus Pirkkalan kohdalla on 100 km/h. Liikennevirasto laatii EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman päätieverkolle eli myös vt 3:lle.

Läntisen kehätien meluvyöhykekartat

Pirkkalan kunnan liikennemelun torjuntaohjelma (Naistenmatkantie, Lentoasemante ja Kurikantie)

Pirkkalan liikennemelun torjuntaohjelman 1. vaiheessa (Ramboll Oy:n raportti 25.5.2011) on selvitetty Naistenmatkantien, Lentoasemantien ja Kurikantien liikenteen aiheuttamia melutasoja nykytilanteessa ja ennustevuonna 2020, laskettu melualueella asuvien ihmisten määrät, pyritty löytämään meluntorjunnan kannalta tärkeimmät meluntorjuntakohteet ja laadittu meluntorjuntasuositukset valituille kohteille.

Naistenmatkantie (mt 3022) on valtion omistama ja Tiehallinnon ylläpitämä maantie. Pirkkalan kunta on viime vuosina kaavoittanut uusia asuinalueita Naistenmatkantien läheisyyteen. Tien melutasoja on selvitetty melumallinnuksina asemakaavoituksen yhteydessä. Kunnan toimesta on asemakaavan toteuttamiseksi rakennettu meluvalleja joidenkin asuinalueiden kohdalla.

Lentoasemantie (kehätiehen saakka tienumerolla 13781 ja kehätieltä lentoasemalle päin 308) on valtion omistama ja Tiehallinnon ylläpitämä maantie. Tietä on rakennettu tai parannettu osittain olemassa olevan asutuksen viereen.

Kurikantie on kunnan rakentama ja ylläpitämä katu.

Työssä tunnistettiin 11 kohdetta, joille laadittiin kohdekohtaiset meluntorjuntasuositukset. Meluntorjuntakohteista 9 sijaitsee Naistenmatkantiellä ja 2 Lentoasemantien varressa. Kohdekohtaisina meluntorjuntakeinoina keskityttiin meluesteisiin tai uusiin rakennusmassoihin (1 kohde). Melusuojaukset pyrittiin mitoittamaan siten, että vuoden 2020 liikennetilanteessa suojattavien kohteiden piha-alueiden melutaso ei ylittäisi päiväajan ohjearvoa 55 dB (LAeq). Lisäksi on karkeasti arvioitu liikennemäärien, ajonopeuden sekä hiljaisen päällysteen vaikutusta melutasoihin tien lähiympäristössä.

Pirkkalan liikennemelun torjuntaohjelman 1. vaiheen tekemisen yhteydessä selvitettiin tarkemmin Naistenmatkantien ja Isomäentien välisen alueen vaihtoehtoisia meluntorjuntaratkaisuja (Hanna Kettusen opinnäytetyö, toukokuu 2011). Eri meluntorjuntavaihtoehtojen vertailussa otettiin huomioon rakennuskustannukset, ylläpito ja hoito, ympäristöön sopiminen, rakennettavuus sekä kuntalaisten mielipide.

Pirkkalan liikennemelun torjuntaohjelman 1. vaihe (Ramboll Oy, toukokuu 2011, pdf)

Naistenmatkantien ja Isomäentien välisen alueen vaihtoehtoiset meluntorjuntaratkaisut (Hanna Kettusen opinnäytetyö, toukokuu 2011, word)

Hanna Kettusen opinäytetyön esitelmä (toukokuu 2011, PowerPoint)